Uutiset

Kolumni: Jos populismilla voi maksimoida voiton eurovaaleissa, saman luulisi toimivan euroviisuissa – “Rajat kiinni!” olisi voittaja-ainesta

Kuva: Matti Taipale
Kuva: Matti Taipale

Kansallismielisten oikeistopopulistien ennustetaan jytkyttävän Eurooppaa eurovaaleissa. He saattavat yhdessä kaapata jopa kolmanneksen EU-parlamentin paikoista.

Syynä on sanoma. Nationalisteilla on sellainen. Toisin kuin vanhat valtapuolueet, populistit osaavat antaa monimutkaisiin kysymyksiin yksinkertaisia vastauksia.

Ratkaisuja ovat kurin ja järjestyksen lisääminen, maahanmuuton torppaaminen ja päätösvallan palauttaminen kotikonnuille.

“Rajat kiinni!”

Euroviisuissa lauleskellaan sen sijaan edelleen eurooppalaisista utopioista tai kukkasten kuolemasta.

Vaikka arvot ovat koventuneet, sanoitukset säteilevät yhä toivoa ja toveruutta: ystävyyttä, yhteistyötä ja avunantoa. Toinen kestoteema on maailman kauheuksien kauhistelu Daruden
Look Awayn tyyliin.

Noilla eväillä ei edetä nykymaailmassa edes finaaliin – palkintosijoista puhumattakaan.

Sen sijaan populismi vie perille. Jos se puree vaaleissa, se purisi taatusti myös viisuissa.

Darude ja Sebastian Rejman olisivat olleet varmoja finalisteja, jos heidän kilpailukappaleensa olisi ollut Rajat kiinni!

Lähtökohtana olisi voinut olla panssarivaunun voimalla jyräävä germaaninen discobeat, johon olisi sekoitettu tiukkaa rappia sekä simppeli kohottava kertosäe, esimerkiksi:

“Outoja tyyppejä täällä

kummat kuteet päällä

Rajat kiinni! Rajat kiinni!

Ne ei osaa meidän kieltä

ei täss oo mitään mieltä

Rajat kiinni! Rajat kiinni!”

Enemmistö päättää

Eiköhän viesti olisi mennyt suomeksi laulettunakin perille Euroopan yleisradiounionin kaikissa jäsenmaissa. Finlande olisi saanut douze points uudestaan ja uudestaan.

Rajat kiinni! ei olisi ollut Tel Avivissa bilettävän ja toisiaan suutelevan yleisön mieleen. Se ei olisi ollut myöskään viisufanien suosikki, mutta he ovat pieni äänekäs vähemmistö.

Voittajista päättää suuri hiljainen enemmistö.

Sitä riittää taantuneissa puolalaisissa teollisuustaajamissa, itäisen Saksan sydänmailla ja pohjoisen Englannin satamakaupungeissa sekä romanialaisissa, ranskalaisissa ja ruotsalaisissa betonilähiöissä. Myös iso osa virolaisista, unkarilaista ja suomalaisista haluaa palauttaa kansallisen hegemonian, jota ei ole koskaan ollutkaan.

Mutakuono ja lakupelle

Suomessa laadittiin suorastaan rasistisiksi miellettäviä lauluja niinkin myöhään kuin vuonna 1989.

Kansantaiteilija Irwin Goodman honotti silloin Vexi Salmen sanoin Mutakuonosta ja lakupellestä. Tekstin mukaan eriväriset ihmiset pitää välittömästi karkottaa maasta, joka kuuluu Horttanaisille ja Ryynäsille.

Jälkeenpäin Salmi on katunut kappaleen julkaisua. Hänen mukaansa sen käänteinen ironia ymmärrettiin väärin.