Uutiset

Kone auttoi, kun isä ei hengittänyt välillä

Iittalalainen Mikko Sirén sai herätyksen uniapnea-ongelmaansa varsin perinteisellä tavalla.

– 13-vuotias pikkupoikani tuli sanomaan, että kun sä et isä hengitä välillä öisin, Sirén kertoo.

Hän kävi asiaa läpi lääkärinsä kanssa, nukkui muutaman yön unen laatua mittaavan yöpolygrafia-koneen kanssa ja hänellä todettiin keskivaikea uniapnea. Nyt miehen käytössä on ollut hengitystä helpottava CPAP (Continuous Positive Airway Pressure) -puhallin vuoden päivät. Kyse on laitteesta, joka pitää nukkuessa nielun ylipaineen avulla avoimena.

Koneellinen hoito on tuonut helpotuksen monille, mutta Kanta-Hämeen keskussairaalan keuhkosairauksien osastonlääkärin Tuomas Rosbergin mukaan noin puolella potilaista on vaikeuksia sopeutua nukkumiseen maskin ja letkujen kanssa.

– Hoidon teho on osoitettu, kunhan käyttöä on keskimäärin 4,5 tuntia yössä. Hyöty lisääntyy tuntien myötä, mutta useilla potilailla käyttö on valitettavasti ajoittaista. Nenäongelmat painemaskin kanssa ovat yleisiä, Rosberg toteaa.


Elämänlaatu paranee

Mikko Sirén hakee kontrollikäyntinsä yhteydessä nimenomaan ratkaisua ongelmiin maskin kanssa.

– Kun yöllä pyörii ja kääntyilee, maski luiskahtaa joskus paikoiltaan. Silloin se pitää aika kovaa meteliä.

– Maski myös vuotaa yläpäästä ja kuivattaa ja tulehduttaa silmiä. Nyt kokeilemme toisentyyppistä, kokoa pienempää maskia, Sirén selvittää.

Hän on kuitenkin varsin tyytyväinen koneesta saamaansa apuun.

– Se on parantanut elämänlaatua paljon. Tämän hoidon myötä on saatu myös verenpaine- ja sokeritautini kuriin. Jos saan vielä painoni normaaliksi, olisi ehkä mahdollisuus luopua myös koneesta, Sirén arvelee.

Sirénin projekti etenee hyvin, sillä hoidon aloittamisen jälkeen hän on pystynyt tiputtamaan painoaankin 11 kiloa.


Lihavuus uusiutuu

Ylipaino on uniapnean pääasiallisin aiheuttaja, mutta ei suinkaan ainoa. Myös ikä, kuorsaus, miessukupuoli, ahdas ylähengitystie ja kilpirauhasen vajaatoiminta altistavat. Sairautta esiintyy myös normaalipainoisilla ja nuoremmilla ihmisillä.

– Uniapneaa on työikäisillä noin kahdella prosentilla naisista ja neljällä miehistä. Kanta-Hämeessä lähetteitä tänne keuhkopoliklinikalle tulee satoja vuodessa ja määrä lisääntyy lääkärien tietoisuuden kasvun myötä, Tuomas Rosberg kertoo.

Hän arvioi, että maakunnassa on vähintään 2500 uniapneasta kärsivää, mutta heitä voi olla jopa 10 000.

– Kun suuret ikäluokat sairastavat, pääluvut ovat suuria. Lihavuuskin on lisääntynyt Suomessa viimeisen 30 vuoden aikana.

– Eräässä tutkimuksessa tutkittiin terveitä 69-vuotiaita ranskalaisia. Joka toisella oli uniapnea, Rosberg vertaa.

Pääasialliseksi hoidoksi on vakiintunut CPAP. Sairaanhoitopiirin koneita on lainassa potilailla vajaa tuhatkunta kappaletta.

– Laihdutus olisi hyvä hoitokeino, mutta lihavuus yleensä uusiutuu. CPAP on kuin kyynärsauva, ei paranna, mutta auttaa elämää sujumaan, joten yhteiskunta lainaa potilaalle laitteen.


Postimyynti-CPAP

Rosbergin mukaan CPAP-laitetta jonottaa koko ajan noin 40 potilasta. Jonotusaika venyy helposti lähelle puolta vuotta.

– Hoitotakuussa on juuri ja juuri pysytty. Lääkinnällisen kuntoutuksen määrärahat loppuivat syys-lokakuun vaihteessa, mutta koneita saa kuitenkin hankkia yli budjetin. Valitettavasti meillä on vain yksi kuntoutusohjaaja kaikkien hengitysapuvälineiden vääpelinä.

– Pidetään epätarkoituksenmukaisena, että tämä yksinäinen ohjaaja joutuu käyttämään 45 minuuttia per uniapneapotilas, kun laihdutusneuvontaa voisi järjestää terveyskeskuksessakin, Rosberg sanoo.

Hänen mukaansa kaikki eivät jaksa odottaa sairaalan laitetta, vaikka konehoidon aloittaminen ei olekaan usein kiireellistä.

– Paljon elektroniikan keskellä työskennellyt potilaani osti odotellessaan automaattisäätöisen CPAP:in postimyynnistä. Herra auttaa sitä, joka auttaa itseään, Rosberg murjaisee. (HäSa)