Uutiset

Koneiden kapina

On ihan ymmärrettävää, että tavalliset kotikoneiden käyttäjät joutuvat tuskailemaan vehkeidensä kanssa. Jos Jussi hankkii itselleen käytetyn tietokoneen viidelläkymmenellä eurolla, ei ole mikään ihme jos kone ei toimi. Vaikka Jussin kone toimisikin, hänen käyttämänsä palvelut eivät välttämättä pelaa. Tämä on tietokoneajan arkea.

Hankalaa on silti sulattaa sitä, että yritysten tai kuntien tarjoamat palvelut takkuavat tietokoneongelmien vuoksi. Isojen organisaatioiden luulisi panostavan sähköisiin toimintoihinsa niin paljon, että järjestelmät pelaavat vielä maailmanlopun jälkeenkin. Sen sijaan junat ovat myöhästelleet, hätäkeskukset ruuhkautuneet ja pankit joutuneet sulkemaan oviaan.

Valmistajat myyvät tietojärjestelmänsä ja ohjelmansa puolivalmiina raakileina. Pääasia on, että kukaan muu ei ehdi ensin. Kunhan tuote on myyty, sitä voidaan sitten parannella aina kun vikoja ilmaantuu. Kiero ajatus.

Harvassa kuitenkin näyttävät olevan ne sähköiset järjestelmät, jotka ovat heti alusta lähtien toimineet moitteettomasti. Esimerkiksi Hämeenlinnan seudulla pari vuotta sitten aloitetun TAHTO-projektin taival on ollut tuskaista tarpomista.

Jotakin vikaa on koneiden ja järjestelmien lisäksi myös meissä käyttäjissä. Olemme jo niin tottuneita tietojärjestelmien ailahtelevaan toimintaan, että pidämme sitä aivan normaalina.

Tavaksi nuo ongelmat eivät kuitenkaan saisi muodostua, sillä monet ennustavat meidän elävän pian tietokoneiden armoilla. Tuossa sähköisessä maailmassa paperia ei tarvita enää kuin vessassa. Kun kaikki muu hoituu elektronisesti, sähköisten palvelujen on pakko toimia.

Tietoturvan tulevaisuudelle yhteiskunta kuulostaa haavoittuvalta. Jos pelkkä tietokonevirus sotkee täysin koneet ja samalla ihmisten kuviot, mitä saa aikaan pahansisuinen terroristinörtti?

Tietokonevirus lamautti Tuusulan kunnan palveluja useiksi päiviksi syyskuussa. Terveyskeskukset, sosiaalitoimistot ja kirjastot menivät täysin jumiin. Tapaus ei ole Suomessa ainoa lajissaan, vaan vastaavia kaatumisia on nähty ennenkin. Todennäköisesti niitä nähdään vastakin, kun sähköisten palveluiden määrää lisätään.

Terveyskeskuksen tietojärjestelmän nikottelua olen joutunut itsekin todistamaan. Käydessäni poikani kanssa neuvolassa viime kesänä tietokone lopetti yhteistyönsä terveydenhoitajan kanssa. Sattumalta hoitaja oli tehnyt pojan kehityksestä merkinnät myös paperiseen kansioon, joten suuria ongelmia ei syntynyt.

”Onneksi meillä oli vielä tämä paperikansio käytössä”, hoitaja sanoi helpottuneena. Onneksi, mutta entä jos ei olisi ollut? Turhat paperinpyörittelyt on neuvolassakin tarkoitus poistaa, kun kaikki siirtyy näppärästi koneelle. Muutaman vuoden kuluttua tuskin enää on paperivaihtoehtoa, johon turvata.