Uutiset

Koordinaatio kadoksissa ihmiskaupan vastaisessa työssä

Vanajan vankilan Vanajan osastolla on 10-paikkainen perheosasto. Siellä naisvanki voi suorittaa tuomiotaan kodinomaisessa ympäristössä yhdessä pienen lapsensa kanssa. Kuvaaja: Sara Aaltio

Ihmiskaupan vastainen työ on Suomessa pirstaloitunut.

Ihmiskaupan vastaista työtä tekevät monet eri tahot valtiollisista toimijoista kuntiin, ammattiliittoihin ja järjestöihin.

– Suomesta puuttuu tällä hetkellä kokonaan ihmiskaupan vastaisen työn koordinaatio, sanoo ylitarkastaja Terhi Tafari ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä.

Ihmiskaupan vastaista lainsäädäntöä koordinoidaan valtioneuvoston tasolla ja sisäministeriössä on vuodesta 2014 ollut määräaikainen ihmiskauppakoordinaattorin virka.

Koordinaation toimivuudesta tehtiin selvitys sisäministeriön toimeksiannosta vuonna 2018. Selvityksessä todettiin, että vakituista koordinaattoria tarvittaisiin.

 

Etsivää työtä ei tehdä

Virallinen vastuu ihmiskaupan uhrien auttamisesta kuuluu ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmälle, mikäli uhrin kotikunta ei ole Suomessa.

Järjestelmä on itsenäisesti toimiva osa Maahanmuuttovirastoa.

Auttamisjärjestelmä ei tee etsivää työtä, vaan jonkun on aina tehtävä ilmoitus epäillystä ihmiskaupan uhrista. Ilmoituksen voi tehdä myös uhri itse.

Auttamisjärjestelmän rajallisten resurssien vuoksi työtä ei pystytä tekemään siinä mittakaavassa, kuin asiakasmäärä edellyttäisi.

Viime vuonna vain kahdeksantoista tapauksen virallinen uhristatus ennätettiin vahvistaa. Heistä suurin osa oli ollut auttamisjärjestelmän piirissä jo useampia vuosia.

Seksikaupan uhreiksi Suomessa joutuneita henkilöitä on tunnistettu aiempia vuosia enemmän, mutta arvioiden mukaan läheskään kaikkia tapauksia ei ole tunnistettu. HÄSA