Uutiset

Korkeakoulutettujen työttömyydessä näkyy käänne huonompaan – lasku on päättynyt

Mikäli yleinen työttömyystilanne heikkenee, heikommassa asemassa ovat kuitenkin matalan koulutustason ihmiset. Korkeakoulutettujen työllisyysaste on noin 85 prosenttia. Kuva: Satumaari Ventelä/KL
Mikäli yleinen työttömyystilanne heikkenee, heikommassa asemassa ovat kuitenkin matalan koulutustason ihmiset. Korkeakoulutettujen työllisyysaste on noin 85 prosenttia. Kuva: Satumaari Ventelä/KL

Työmarkkinakeskusjärjestö Akavan torstaina julkistaman työttömyyskatsauksen mukaan korkeakoulutettujen työttömyydessä on tapahtunut käänne.

Työttömyys on ollut laskussa vuodesta 2016 lähtien, mutta aivan hiljattain työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen perusteella tehdyssä tarkastelussa on näkynyt käänne.

– Työttömyys ei enää laske. Hyvä kehitys on päättymässä. Korkeakoulutettuja työttömiä oli heinäkuun lopussa yhteensä 44 645, kertoo Akavan ekonomisti Heikki Taulu.

Korkeakoulutettuja työttömiä on yli 1 500 vähemmän kuin vuosi sitten, mutta laskun loppuminen viimeisen puolen vuoden aikana on huolestuttava käänne. Nopeata paluuta työttömyyden laskuun ei välttämättä ole näköpiirissä.

– Käänne kertoo siitä, että johtotehtäviä on vähemmän avoinna ja yritysten laajentumispyrkimysten puute näkyy, Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen sanoo.

Yleiseen taloustilanteeseen vaikuttaa Suomessakin muun muassa Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota, Brexitin uhat ja Saksan talouden hiipuminen.

Muutos on nähtävissä monilla eri aloilla.

– Finanssikriisin alussa muutos näkyi erityisesti teknisellä alalla. Nyt kyseessä ei ole pelkästään vientiteollisuuden alat, Taulu toteaa.

Mikäli yleinen työttömyystilanne heikkenee, heikommassa asemassa ovat kuitenkin matalan koulutustason ihmiset. Korkeakoulutettujen työllisyysaste on noin 85 prosenttia, mikä on paljon enemmän kuin matalamman koulutustason ihmisillä.

Työllisyyden kehityksellä on puolestaan suuri merkitys siihen, voiko maan hallitus tehdä parannuksia julkisiin palveluihin vai joudutaanko säästölinjalle.

Hallituksen tavoitteena on auttaa työttömiä löytämään entistä paremmin töitä, jotta työttömyys vähenisi.

Pääekonomisti Sorjonen painottaa lisäksi sitä, että olisi hyvä selvittää työvoiman ulkopuolella olevien ihmisten kohtaloita.

– Vuonna 2017 työvoiman ulkopuolella oli 165 000 ihmistä, jotka olivat 18–64 -vuotiaita ja eivät opiskele, ole armeijassa tai ole eläkkeellä. Määrä on nyt todennäköisesti pienempi. Keitä nämä ihmiset ovat ja kuinka heidät saadaan hakeutumaan työmarkkinoille. Se olisi hyvä selvittää, Sorjonen painottaa.