Uutiset

Korkmanin varoitus vasta alkusoittoa

Hämeenlinna 2.9.2006

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman ei jättänyt mitään epäselväksi torstaina Ylen ykköskanavan A-plussassa. Korkman varoitti Suomen suotuisan ja voimakkaan taloudellisen kasvun vaaroista. Hän muistutti, ettei vahva kasvu ole koskaan pysyvä ilmiö.

Korkman oli kymmenen vuotta ulkomailla EU:n palveluksessa, Etlan johdossa hän on ollut vuoden. Hänen näkemyksensä mukaan maa painii vanhojen – pitäisi kai sanoa jo perinteisten – ongelmien kanssa. Suomalaiset sopeutuvat, kun taloudessa on ongelmia, mutta kasvun kaudella, menestyksen huumassa, meidät valtaa ahneus ja vauhtisokeus.

Korkman siis vahvasti epäilee, ettei Suomella ole vieläkään malttia vaurastua. Hän laskee, että ensi vuonna käynnistyvissä palkkaneuvotteluissa paineet ovat kovia ja palkankorotuksia koskevat vaatimukset aivan eri tasoa kuin viime neuvotteluissa.

Malttia, jäitä hattuun, perää Etlan toimitusjohtaja.

Sixten Korkman avaa keskustelua, jota käydään tästä eteenpäin aina palkkaratkaisun solmimiseen asti. Etlan toimitusjohtajan puheissa painottuu tietysti aina työnantajien näkökulma. Palkansaajajärjestöt ovat enemmän tai vähemmän eri linjoilla jo nyt, vaikka varsinainen keskustelu palkkaratkaisusta kiihtyy vasta ensi vuoden puolella.

Aiheetta Korkman ei vauhdin vaaroista varoittele. Jostain syystä talouden kasvaessa reipasta vauhtia kootaan ratkaisuja, joiden kestävyys punnitaan talouden alamäessä. Historiasta löytyy murheellisen paljon esimerkkejä päätöksistä, joiden tukena ei ole lopulta edes peruskoulutason taloudellisia laskelmia.

Tavallisen kadunmiehen ja -naisen on kuitenkin vaikea löytää Korkmanin puheesta punaista lankaa. Tukalassa taloustilanteessa pitää maltti olla matkassa ja sama sääntö pätee myös silloin, kun vienti vetää, valtiontalous on mallillaan ja näköpiirissä on talouden aurinkoa.

Koska sitten on palkansaajien aika hyötyä isolla kauhalla hyvinvoinnin uusista hedelmistä maassa, jossa suuryhtiöiden johtajien palkkoja on aina varaa reilusti nostaa – jopa silloin, kun tappiolliset yritykset jakavat lopputilejä.

Malttiin vetoavilla pitää olla edelliseen kysymykseen kestävä vastaus.

Korkman saattaa olla pilkulleen oikeassa siinä, että valtiontalouden myönteinen kehitys innostaa puolueet jakamaan löysiä lupauksia maaliskuun eduskuntavaaleissa.

Arvioiden mukaan valtion noin 40 miljardin euron tulot saattavat kasvaa ensi vuonna neljän miljardin euron ”ylimääräisellä” potilla. Se on niin paljon, että vaalien jälkeen muodostettavalla hallituksella on suuri houkutus kasvattaa yleisen hyvän nimissä valtion menoja.

Kansalaisille jaettavien saavutettujen etujen purkaminen on tuskallista, melkein ylivoimaista. Niihin on löydettävä rahat valtion kassasta taloudellisen taantumankin aikana. Tästä tosiasiasta Korkman muistutti poliitikkoja enemmän kuin aiheellisesti.