Uutiset

Korkojen nousu on nyt totta

Korkojen noususta on puhuttu jo usean vuoden ajan. Nousupuheet hiipuivat kuitenkin taantumaan. Nyt kun talouskasvu on Euroopassakin entistä vakaammalla pohjalla ja inflaatiopaineet kasvavat, on koronnoston aika.

Vielä on epävarmaa, tekeekö EKP tämänpäiväisessä kokouksessaan päätöksen koron nostamisesta, vai siirtääkö se päätöstä vielä seuraavaan kokoukseen.

Se on kuitenkin varmaa, että korko tulee nousemaan. EKP:n yksinomaisena tehtävänä on huolehtia euroalueen hintavakaudesta. Vakautta se säätelee ohjauskorolla ja käteisen tai helposti käteiseksi muutettavan rahan määrällä.

Yleisimmin asuntolainojen korkona Suomessa käytetty vuoden euribor on noussut 1,25 prosentista runsaaseen kahteen prosenttiin vuoden 2009 joulukuusta.

Vaikka korko nyt nouseekin, jää se paljon alemmaksi, mihin olemme aikaisemmin tottuneet. Viittä prosenttia pidetään ehdottomana ylärajana. Yleinen arvio on, että korkotaso nousee nykyisestään prosentin ehkä jopa puolitoista.

EKP joutuu jatkuvasti taistelemaan ohjauskorkonsa kanssa kahden tulen välissä. Toisaalta sen tulee pitää inflaatio kurissa, mutta samalla EKP:n olisi kyettävä korkopäätöksillään tukemaan alkanutta kasvua.

EKP:n tilannetta vaikeuttaa vielä se, että euroalueen maiden talouskehitys kulkee hyvin eri tahtiin. Saksa toimii nyt vahvalla kasvullaan euroalueen veturina, kun taas Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa kasvua ei tapahdu juuri lainkaan. Lisäksi julkisen talouden vaikeuksista johtuvat säästökuurit syövät ko. maiden kasvun eväitä.

Suomessa monet nuoret perheet ovat asuntolainojensa kanssa ihan eri tilanteessa kuin heidän vanhempansa. Lainasummat ovat kaksinkertaistuneet, samoin laina-ajat.

Neljännesmiljoonan asuntolainat ovat nykyisin ihan tavanomaisia Suomessa. Prosentin korotus tällaiseen lainaan nostaa korkokuluja 200 euroa kuussa. Jos vyö on jo kiristetty äärimmilleen ja vielä palkanmaksuunkin tulee katkoksia, voi lainan hoito muodostua ylivoimaiseksi.

Suomessa suuret asuntolainat ovat jakautuneet pienelle joukolle nuoria perheitä. Vastaavasti yhä suurempi osa asunnon omistajista on velattomia.

Suomen velkaiselle valtiontaloudelle koronnosto on myrkkyä. Jos nykyiseen 80 miljardin velkaan tulee prosentin koronnosto, tulee korkokuluja lisää 800 miljoonaa euroa. Myös velkaantuvien kuntien kukkarossa koron nosto tuntuu.

Suomalaiset yritykset ovat investoineet kitsaasti viime vuosina. Rahoitusriski onkin niillä pieni, ainakin toistaiseksi. Eri asia on, jos talouden kasvu tyrehtyy ja tilausten määrä supistuu nopeasti samaan aikaan, kun korot nousevat.

OECD ehti jo varoittaa inflaatiosta. Sen alentaminen on vaikeaa kallistuneen öljyn ja muun energian hinnannousun takia. Inflaatio tuo paineita myös nimellispalkkojen nostamiseen.