Uutiset

Korona lyö nyt kovaa - Akavan seurantalistoilta löytyy kummallisuuksia

Normaalisti fysioterapeutteja on lomautettuja parikymmentä. Huhtikuun lopussa luku oli 1 400.
Nyt ei käydä fysioterapeuteilla. Akavan tuore tilasto kertoo, että heitä oli lomautettuna huhtikuun lopussa ennätysmäärä, eli yli 1 400. Tällaisia lukemia ei ole nähty koskaan. Kuva: Enna Rautiainen
Nyt ei käydä fysioterapeuteilla. Akavan tuore tilasto kertoo, että heitä oli lomautettuna huhtikuun lopussa ennätysmäärä, eli yli 1 400. Tällaisia lukemia ei ole nähty koskaan. Kuva: Enna Rautiainen

– En ole urallani kokenut vastaavaa.

Tämä Akavan pitkän linjan pääekonomisti Pasi Sorjosen lausahdus kuvaa yksiselitteisesti sitä, miten poikkeuksellisia aikoja eletään.

Kokoaikaisesti lomautettujen määrä on räjähtänyt ennätyksellisen suureksi. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan lomautettuja oli huhtikuun lopussa 164 000.

– Muutos huhtikuun aikana oli todella raju. Lomautettujen määrä kasvoi lähes sadalla tuhannella vain yhdessä kuukaudessa.

Eniten lomautettuja on keskiasteen tutkinnon suorittaneissa, lähes 90 000, eli kolme kertaa niin paljon kuin edellisissä lamoissa suurimmillaan.

– Korkeakoulutettuja oli huhtikuussa lomautettuna yli 31 000. Heidän lukumääränsä nelinkertaistui maaliskuusta, jolloin mitattiin aiempi ennätys.

Perusasteen varassa olevien lomautettujen määrä kohosi vajaaseen 20 000 työntekijään.

Kriisi murjoo taloutta

Sorjonen muistuttaa, että finanssikriisin aikana lomautettuja oli enemmillään hieman vajaat 40 000 ja 90-luvun lamassa noin 55 000.

– Näiden lukujen valossa koronakriisi todella murjoo Suomen taloutta.

Hän pelkää, että työpaikkoja katoaa pysyvästi.

– Olennainen kysymys on, kuinka suuri osa lomautuksista muuttuu irtisanomisiksi.

Monta erikoisuutta

Sorjonen selaa tuoreita tilastoja ja löytää sieltä monia erikoisuuksia.

– Lomautettuna on nyt paljon sellaisten alojen väkeä, joka ei tavallisesti hyppää tilastoista esille. Joukossa on paljon insinöörejä, tradenomeja ja ekonomeja.

Yllättävin tulos löytyy fysioterapeuttien tilastosta. Heitä oli lomautettuna huhtikuun loppuun mennessä yli 1 400. Maaliskuussa luku oli reilut 510 ja helmikuussa 20. Vuodesta 2010 lähtien lomautettuna olevien määrä on pysytellyt parissa kymmenessä.

– Fysioterapeuttien suuri määrä kertoo Suomen talouden sulkeutumisesta. Palveluja ei uskalleta käyttää.

Määrä kertoo myös siitä, että fysioterapeutin palveluja käyttävät paljon yli 70-vuotiaat, jotka ovat pysytelleet kotona koronakriisin aikana. Myös kaikki ryhmäterapiat on peruttu.

Ohjelmaa uusiksi

Akava varoitteleekin koronakriisin vakavista seurauksista talouskehitykseen ja työllisyyteen.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo, että hallitusohjelman talouspoliittinen osa pitää kirjoittaa uudelleen, sillä sen pohja on sulanut pois.

– Viime kuukaudet ovat vieneet Suomen tilanteeseen, jota kukaan ei olisi osannut kuvitella. Tulevien päätösten pitää luoda uutta työtä, vahvistaa taloutta ja yrittäjyyttä. Lyhyesti sanottuna pitää investoida tulevaan, hän kiteyttää.

Erityisesti hän nostaa esille investoinnit osaamiseen, koulutukseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

– TKI-investoinnit pitää saada neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, Fjäder jatkaa.

Kunnille sapiskaa

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Tero
Ristimäki peräänkuuluttaa riittäviä sosiaalipalveluja koronakriisin jälkihoidossa.

– Nyt on estettävä, etteivät syrjäytyminen ja eriarvoistuminen lisäänny poikkeustilanteen päätyttyä. Sosiaalipalveluiden tarve lisääntyy. Itse asiassa vaikutukset ovat käsillä jo nyt. Apua tarvitaan heti.

Hänen mukaansa kunnissa on toistaiseksi varauduttu huonosti sosiaalipalvelujen tarpeeseen.

– Tarvitsemme erityisesti lapsille ja nuorille matalan kynnyksen palveluja. Jos näihin ei satsata, niin olemme yhtä heikossa tilanteessa kuin 90-luvun laman jäljiltä. Työn on oltava nyt pitkäjänteisempää kuin silloin.

Hoitovelan kimppuun

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki muistutti siitä, miten koronakriisi on tuonut hoitovelkaa. Sen kasvu on saatava pysähtymään.

– Kiireellisen hoidon turvaaminen on saatu varmistettua, mikä on hyvä asia. Kiireettömän hoidon lykkääminen voi vaarantaa potilaiden terveyttä, jos tarpeelliset tutkimukset ja hoidot viivästyvät. Meillä ei ole varaa hoitovelan kasvattamiseen.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka sanoo, että koulutusala on onnistunut työssään hyvin kriisin aikana.

Tosin oppimisen tukea on vahvistettava kaikilla koulutusasteilla, jotta koulutuksellinen tasa-arvo ja opintojen sujuva jatkuminen toteutuvat.

Hän mainitsee, että kriisin aikana kaksi ammattiryhmää ovat olleet lujilla. Ne ovat päiväkotien työntekijät sekä kaikkien koulujen rehtorit.

Laaja ohjelma julki

Akava julkaisi torstaina laajan ohjelman, jossa esitellään uudistuksia koronakriisin jälleenrakennusvaiheeseen niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

Työllisyyden ja talouden vahvistamisen lisäksi ohjelmassa on ehdotuksia syrjäytymisen ehkäisyyn sekä parannusesityksiä terveyspalveluihin.

Päivän lehti

3.7.2020