Uutiset

Koronan kovertamat madonluvut lomautuksista - aivan toista luokkaa kuin 90-luvun laman aikana

Työllisyystyöryhmien toimeksianto on edelleen voimassa. Ryhmät ovat kokoontuneet oman harkintansa mukaan, mutta yhtään esitystä ei ole saatu poliittisten päätösten pohjaksi, kirjoittaa Lännen Median politiikan toimittaja Anita Simola.
Työpaikoilla on koronan aikana ollut tyhjää paitsi etätöiden myös lomautusten vuoksi. Kuva: PETRI HUHTINEN
Työpaikoilla on koronan aikana ollut tyhjää paitsi etätöiden myös lomautusten vuoksi. Kuva: PETRI HUHTINEN

Koronakevät on johtanut lomautusten ja irtisanomisten hyökyaaltoon. Se, mistä turuilla ja toreilla puhutaan, näkyy nyt kirpaisevana totuutena tilastoissa.

Viikolla saatiin tilastoja työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä Tilastokeskuksesta. Jälkimmäisen luvut näyttävät valoisammilta kuin edellisen. Mistä on kyse?

Jälleen törmätään tiedonkeruun erilaisiin määritelmiin. Tilastokeskus laskee määräajaksi lomautetut työllisiksi, mikäli lomautus on kestänyt alle kolme kuukautta.

Näin ollen Tilastokeskuksen luvut eivät ole heilahtaneet paljonkaan. Työttömiä oli lähes saman verran kuin viime vuoden huhtikuussa. Tilanteen karuus heijastuu lukuihin vasta kesä-heinäkuussa.

Sen sijaan työ- ja elinkeinoministeriön luvuissa huhtikuu oli ankea.

Kuun lopulla oli yli 433 000 työtöntä. Työttömien työnhakijoiden määrä lähes kaksinkertaistui huhtikuussa vuoden takaiseen verrattuna. Edellisestä kuusta hakijoiden määrä lisääntyi 124 000:lla.

Kokoaikaisesti lomautettuja kirjattiin ennätysmäärä, eli 164 000. Kun koronakriisi helpottaa, kaikkien yhteisenä etuna ja toiveena on, että he voivat palata vanhaan työhönsä.

Mutta voivatko? Se on tällä hetkellä suuri kysymysmerkki.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki on arvioinut, että jos kaikki lomautetut tilastoituisivat työttömiksi, työttömyysaste voisi olla kaksinumeroinen.

Lukuja verrataan herkästi viimeisimpään finanssikriisiin sekä 90-luvun laman kurimusvuosiin.

Lomautusluvut nousevat nyt jyrkemmin kuin 1990-luvun alun lamassa. Vertailu osoittaa, että koronakriisi murjoo ennätystahtiin.

Finanssikriisin aikana lomautettuja oli enemmillään hieman vajaat 40 000 ja 90-luvun lamassa noin 55 000.

Toisaalta on myös kysytty, sanottiinko työntekijöitä 90-luvun lamassa herkemmin irti kuin nyt, mikä selittäisi tuolloin lomautettujen pienempää määrää.

Olivatpa luvut miten hätkähdyttäviä tahansa, hallitusohjelman talouspoliittinen osa on rukattava uusiksi.

Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2020–2023 keskeisiä tavoitteita olivat hallitusohjelmassa mainitut 75 prosentin työllisyysaste ja julkisen talouden tasapainotus vuoteen 2023 mennessä.

Nämä tavoitteet perustuivat normaaliin talouskasvuun aikana ennen koronaa.

Sittemmin hallitus on joutunut suunnittelemaan tuhteja tukipaketteja yrityksille ja järjestelemään valtion velkakirstua uudelleen.

Pellervon taloustutkimus ennustaa lisää synkkyyttä.

Sen mukaan taloudessa voi olla edessä toinen aalto, joka koettelee nimenomaan teollisuutta.

Korona iski ensimmäisenä palvelualoille, mutta teollisuus on selvinnyt alkuvaiheessa pienemmin vaurioin.

Arvio on, että kansainvälisen kysynnän heikkous iskee teollisuuteenkin viiveellä.

Oma lukunsa ovat hallituksen asettamat työllisyystyöryhmät, jotka nimettiin vajaa vuosi sitten.

Kiihkeän koronakriisin aikana niistä ei ole kuulunut mitään. Ovatkohan ne enää edes olemassa ja tulisiko sieltä eväitä koronakriisiin?

Työ- ja elinkeinoministeriöstä vakuutetaan, että seitsemän työryhmän toimeksianto on edelleen voimassa, eikä niille ole annettu uutta ohjeistusta koronakriisin takia.

Työnantajien ja työntekijöiden edustajista koottujen ryhmien työskentelyä arvosteltiin ennen koronakriisiä tehottomaksi. Kokouksia oli vähän ja antia kuvailtiin laihaksi.

Ministeriö puolustaa työryhmien asemaa, sillä ne asetettiin pidemmälle ajanjaksolle, eikä muutamaksi kuukaudeksi.

Työryhmät ovat kokoontuneet kukin oman harkintansa ja tarpeensa mukaan.

Kovin suuria avauksia ei työryhmiltä voi nyt odottaa, koska korona on heittänyt kuviot sekaisin.

Sen verran työryhmistä herui tietoja, että taustalla on käyty keskusteluja, mutta poliittiseen päätöksentekoon ei ole nostettu yhtään esitystä.

Vasta tulevat kuukaudet näyttävät, miten koronasta johtunut kriisi ylipäätään käyttäytyy, ja miten rajoitusten purkaminen etenee. Sitä mukaan kun tilanne normalisoituu, palataan pidemmän aikavälin tavoitteisiin ja silloin työryhmiltä odotetaan konkreettisia avauksia.

Päivän lehti

14.7.2020