Uutiset

Koronatartunnan saanut kansanedustaja Arto Satonen: "Kuvittelin, että kyseessä on normaali flunssa"

Kokoomuskansanedustaja on nyt erityksissä kotonaan Sastamalassa. Muita tartuntoja todettiin tiistaina 360. Sairaanhoitopiireistä vain Lappi, Pohjois-Savo, Itä-Savo ja Kainuu ovat perustasolla.
Arto Satonen (kok.) kuvattiin syyskuussa Tampereen Ratinan stadionilla. Kuva: Ossi Ahola
Arto Satonen (kok.) kuvattiin syyskuussa Tampereen Ratinan stadionilla. Kuva: Ossi Ahola

Olo on väsynyt, mutta muuten melko normaali. Nyt ei ole edes kuumetta.

Näin kuvaa terveydentilaansa kokoomuksen pirkanmaalainen kansanedustaja Arto Satonen. Hänen koronavirustartuntansa varmistui tiistaina.

– Oli sellaisia oireita, joiden kuvittelin liittyvän normaaliin flunssaan, Satonen kertoo Lännen Medialle.

– Kun menin koronatestiin, tulos olikin positiivinen. Aika nyt sitten näyttää, miten tämä tästä kehittyy.

Satonen potee tautia kotonaan Sastamalassa. Yksin asuvana karanteeni ei edellyttänyt häneltä erityisjärjestelyjä.

– Sairaslomaa taitaa nyt sitten käytännössä olla eduskunnan joulutaukoon saakka.

Tartunnan lähteestä kansanedustajalle ei ole käsitystä.

– Ei mitään tietoa, hän tuumaa.

Hallitus neuvottelee keskiviikkona

Päivän uusien koronatartuntojen määrä oli tiistaina kaikkiaan 361.

Viimeisen kahden viikon aikana tartuntoja on raportoitu yhteensä 5 953. Kahtena edellisviikkona tartuntoja oli 4 182.

Koko epidemian aikana tartuntoja on varmistunut Suomessa 28 242. Määrä vastaa kutakuinkin uusimaalaisen Vihdin kunnan asukaslukua.

Kahden viime viikon ajalta koronaviruksen ilmaantuvuusluku Suomessa on noin 104. Luku tarkoittaa 100 000:ta asukasta kohden todettuja tartuntoja. Edeltävinä kahtena viikkona luku oli noin 74.

Hallitus neuvottelee epidemiologisesta tilanteesta ja lyhyen aikavälin skenaarioista keskiviikkona.

Kaksi vaihetta ja yksi taso

Koronaepidemiassa on kolme vaihetta: perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe.

Perustaso tarkoittaa suurin piirtein viime kesän tilannetta, jolloin tartuntojen ilmaantuvuus oli alhainen ja kotoperäisten tartuntojen osuus pieni.

Kiihtymisvaiheessa ollaan syksyllä määriteltyjen THL:n kriteerien mukaan silloin, kun tartuntoja ilmenee alueellisesti yli 10-25 per 100 000 asukasta viimeisen 14 vuorokauden aikana. Kiihtymisvaiheessa esiintyy paikallisia ja alueellisia tartuntaketjuja, jotka ovat pääsääntöisesti jäljitettävissä, ja sairaalahoidon tarpeeseen pystytään vastaamaan ilman erityistoimia.

Leviämisvaiheesta on kyse, kun tartunnat leviävät alueellisesti tai laajemmin niin, että 14 vuorokauden aikana todetaan 18–50 tartuntaa 100 000 asukasta kohden. Leviämisvaiheessa tapausten päivittäinen kasvunopeus on yli 10 prosenttia. Alle puolet tartuntalähteistä on jäljitettävissä, ja sairaalahoidon ja tehohoidon tarve kasvaa voimakkaasti.

Satakunta kahdessa vaiheessa

Suomen sairaanhoitopiireistä vain kolme on enää perustasolla. Ne ovat Lappi, Pohjois-Savo ja Itä-Savo sekä tiistain tiedon mukaan myös Kainuu, joka palasi perustasolle.

Kiihtymisvaiheessa ovat Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Vaasa ja Länsi-Pohja. Kainuun ohella myös Länsi-Pohjassa tilanne on rauhoittunut siinä määrin, että se saattaa palata perustasolle.

Satakuntakin on kiihtymisvaiheessa lukuun ottamatta Pohjois-Satakuntaa. Se on leviämisvaiheessa.

Leviämisvaiheen sairaanhoitopiirejä ovat Helsinki-Uusimaa, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Pohjois-Pohjanmaa ja Päijät-Häme sekä nyt myös Varsinais-Suomi.