Uutiset

Koronavirus lisäsi kotihälytysten määrää: synkin viikko oli huhtikuussa, mutta hälytysmäärät ovat vieläkin koholla

Kotihälytysten määrä on lisääntynyt koronaviruksen aikana viime vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Kesä ja koronarajoitusten poistaminen ei ole laskenut kaikkia rikostyyppejä viime vuoden tasolle. Ensi- ja turvakotien liitto kertoo, että avopuolen palveluiden kysyntä on lisääntynyt koronan aikana. Turvakotien asiakasmäärät eivät sen sijaan ole nousseet ja se saattaa johtua koronarajoituksista.
Ensi- ja turvakotiliiton jäsenyhdistykset lisäsivät etäpalveluiden määrää koronan aikana. Turun ensi- ja turvakoti ry:n palvelupäällikkö Raimo Nurminen arvioi, että etäpalveluiden lisääntyminen on saattanut madaltaa kynnystä hakea apua. Kuva perhetalo Heidekenistä Turusta. Kuva: Jori Liimatainen
Ensi- ja turvakotiliiton jäsenyhdistykset lisäsivät etäpalveluiden määrää koronan aikana. Turun ensi- ja turvakoti ry:n palvelupäällikkö Raimo Nurminen arvioi, että etäpalveluiden lisääntyminen on saattanut madaltaa kynnystä hakea apua. Kuva perhetalo Heidekenistä Turusta. Kuva: Jori Liimatainen

Korona on vaikuttanut kotona tapahtuneiden rikosten määrään.

Poliisin viikoittain päivittämässä tilastossa muutoksia näkyy koronapandemian myötä tulleen esimerkiksi kotihälytysten, lapsiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan määrissä vuoden 2019 lukuihin verrattuna.

Synkin viikko koettiin huhtikuun alussa. Viikolla 15 koettiin piikki kotihälytysten määrässä. Kotihälytyksiä tapahtui korkeimmillaan lähes kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna.

Poliisitarkastaja Pekka Heikkinen Poliisihallituksesta kommentoi, että kodeissa on voinut olla enemmän lieveilmiöitä, koska perheet ovat viettäneet tiiviisti aikaa yhdessä neljän seinän sisällä.

– Väkivalta-asioissa yhteinen nimittäjä on ollut alkoholi. Alkoholi on tullut kotiin ja lähipiiriin. Se on voinut laukaista sosiaaliset ongelmat ja laskea kynnystä käyttää väkivaltaa.

Korona vaikuttaa edelleen, sillä kesä ja koronarajoitusten höllentyminen eivät näy tilastoissa. Kotihälytysten määrä on korkeampi kuin viime vuonna samaan aikaan.

Kotihälytyksiä on aiheuttanut meteli, häiriköinti ja perheväkivalta

Koronan aikana kotihälytyksiä on aiheuttanut etenkin meteli.

Heikkinen kertoo, että metelitehtävä on voinut olla esimerkiksi sellainen, että nuoret ovat järjestäneet kotibileet, koska koronarajoitusten aikana ei päässyt ravintolaan. Ääni on yltynyt kovaksi ja poliisi on kutsuttu paikalle rauhoittamaan tilannetta.

Häiriköinnistä aiheutuneiden kotihälytysten piikki koettiin koronarajoitusten aikaan huhtikuun alussa, jolloin häiriköivistä henkilöistä ilmoitettiin melkein kaksinkertaisesti viime vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna.

– Henkilön tekemä häiriköinti on voinut olla sitä, että on kuulunut tappelun tai pahoinpitelyn ääniä. Lapset ovat voineet hortoilla rappukäytävään soittamaan naapureiden ovikelloa, kun on alettu riitelemään alkoholin voimalla.

Perheväkivallan takia tehdyissä kotihälytyksissä nähtiin piikki maaliskuun puolessavälissä ja huhtikuun alussa. Myöhemmin hälytysten määrät ovat palautuneet samankaltaisiin lukuihin kuin viime vuonna.

Lapsiin kohdistuva väkivalta piilorikollisuutta

Lapsiin kohdistunut väkivalta näyttää tilastoissa laskeneen koronan aikana viime vuoteen verrattuna.

Tilastotieto ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että näin olisi käynyt. Toukokuun alusta lähtien lapsiin kohdistunut väkivalta on alkanut palautua samalle tasolle kuin viime vuonna.

Koulut ja päiväkodit avattiin porrastetusti 14. toukokuuta alkaen.

– Lapsiin ja nuoriin kohdistuneet rikokset tulevat joltakin osin ilmi päiväkodeissa ja kouluissa. Lapsi voi olla mustelmilla tai käyttäytyä oudosti. Terveydenhoitaja tai opettaja voi huomata sen, Heikkinen kommentoi ja jatkaa.

– Tuossa oli jakso, että lapset ja nuoret olivat tavoittamattomissa. Kaikki tällainen on piilorikollisuutta, ja se ei välttämättä tule poliisin tietoon.

Heikkinen muistuttaa, että väkivalta on laaja ilmiö, joten sitä ei pidä ajatella tilastoja lukiessa pelkästään fyysisenä.

Väkivaltaa on myös henkinen-, seksuaalinen- ja taloudellinen väkivalta sekä kaltoinkohtelu, joka voi ilmetä monin tavoin.

– Jos puhutaan ylipäätään väkivallasta, ollaan hyvin moninaisten asioiden äärellä. Lasten huonoon kohteluun voi liittyä huomiotta jättäminen. Isä tai äiti voi olla kykenemätön hoitamaan lapsia.

Korona ei ole lisännyt turvakotien asiakasmääriä

Vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä valtakunnallisesti auttavan Ensi- ja turvakotien liiton järjestöpäällikkö Aki Siltaniemi kertoo, että turvakotien tilanteeseen ei ole tullut koronan takia muutoksia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kesäkuussa julkaiseman raportin mukaan turvakoteihin hakeutuneiden määrät ovat jopa vähentyneet koronan aikana.

– Näyttäisi siltä, että käyttökynnys on ollut korkeampi. Sairauden pelko on voinut estää turvakotiin tulemisen, Siltaniemi pohtii.

Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Maria Länsiö esittää toisen arvion.

– Voi olla haasteellista lähteä turvakotiin, jos väkivallan tekijä on lähellä ja iholla. Kun puoliso ei lähde töihin, voi olla vaikea miettiä, mihin lähtee, miten saa tavarat pakattua, mitä tekee lemmikeille ja mitä lapsille.

Avopuolella korona on kasvattanut avuntarvetta

Länsiö kertoo, että Tampereella on koronan aikana lisääntynyt tarve avopuolen palveluille.

Tampereella on kasvanut etenkin kysyntä tapaamispaikkapalvelulle, jossa perheeseen sijoitettu lapsi saa tavata vanhempiaan tai vanhempaansa valvotuissa olosuhteissa.

Länsiö kertoo, että koronan aikana on ilmennyt joitain vaikeuksia tapaamisten järjestämisessä yksittäisten perheiden kohdalla.

– Jotkut perheet, joihin lapset on sijoitettu, ovat arkailleet koronan aikana tulla tapaamisiin. Voisi olla jonkinnäköinen miettimisen paikka, että johtuuko se koronasta vai jostain muusta.

Avopuolen palveluiden kysynnän lisääntyminen on yleinen trendi Ensi- ja turvakotien liiton alaisissa jäsenyhdistyksissä.

Turussa on lisääntynyt avopalveluiden alla olevien eropalveluiden ja lähisuhdeväkivaltapalveluiden tarve, kertoo Turun ensi- ja turvakoti ry:n palvelupäällikkö Raimo Nurminen.

Nurminen on kuullut työntekijöiltä, miten korona on perheiden arkeen vaikuttanut. Joissain perheissä välit ovat kiristyneet, koska on jouduttu olemaan paljon yhdessä kotona. Toisenlaistakin palautetta kentältä on kantautunut.

– Minua ilahdutti kovin, että kotona olo on myös helpottanut kriisissä olleita parisuhteita. Ongelmista on puhuttu kotona ja ammattilaisen avulla.

Rikokset kotona koronan aikana

Koronan aikana on tapahtunut muutoksia kotona tapahtuvien rikosten määrässä vuoteen 2019 verrattuna.

Kotihälytykset ovat pysytelleet viime vuotta korkeammalla helmikuun lopusta lähtien.

Perheväkivallan takia tehdyissä kotihälytyksissä tapahtui piikki maaliskuun puolessavälissä ja huhtikuun alussa.

Henkilön häiriköinnistä johtuvia kotihälytyksiä poliisi on saanut tähän mennessä tänä vuonna enemmän kuin vastaavan ajanjakson aikana vuonna 2019. Hälytysennätys oli huhtikuun alussa, kun hälytyksiä tehtiin melkein kaksinkertaisesti viime vuoteen verrattuna.

Huhtikuun alussa ja loppupuolella meteli aiheutti hälytyksiä yli kaksinkertaisen määrän vuoteen 2019 verrattuna.

Kotihälytysten määrä ei ole enää yhtä korkea kuin aikaisemmin koronan aikana, mutta se on vieläkin korkeampi kuin viime vuonna.

Maaliskuun 10. päivästä kesäkuun alkuun lapsiin kohdistuvia väkivaltarikoksia tuli poliisin tietoon viime vuotta vähemmän. Suurin ero oli maaliskuun lopussa, jolloin rikoksia tuli ilmi yli kaksi kertaa vähemmän kuin viime vuonna.

Poliisi

Päivän lehti

4.8.2020