Uutiset

Koronavirus voi olla muuntunut tartuttavammaksi – syynä on yksi pienen pieni mutaatio

Professori Olli Vapalahden mukaan aikaisemmista epidemioista ei voi isommin päätellä, miten nykyinen koronapandemia käyttäytyy. Hän siteeraa podcastia, jossa eräs epidemiologi lohkaisee: "If you have seen one pandemic, you have seen one pandemic."
Mikroskoopissa koronavirus näyttää tältä. Virusryhmä on saanut nimensä auringon koronaa muistuttavasta muodostaan. Kuva: EPA
Kuva: EPA

Virukset ovat jatkuvassa muutoksessa. Toiset niistä muuttuvat enemmän ja nopeammin kuin toiset, eikä ihmiskuntaa nyt riivaava SARS-CoV-2 ole nopeimmasta päästä.

Pieniä muutoksia koronaviruksessa on kuitenkin tapahtunut ja tapahtuu.

Yksi olemattoman tuntuisista osui pandemian alkupuolelle, kun eräs viruksen perimän kymmenistä tuhansista kirjaimista vaihtui A:sta G:ksi. Yhden aminohapon tilalle tuli toinen: aspartaatti D glysiini eli lyhennettynä G.

Onko muuntunut virus entistä ärhäkämpi?

Muutos vaikutti koronaviruksen pinnasta sojottavan piikin proteiiniin, tarkalleen ottaen kohtaan 614. Virus käyttää piikkiproteiinia tunkeutuessaan ihmisen soluihin.

– Tuosta mutaatiosta on tosiaan näyttöä, vahvistaa Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.

Zoonosvirologia on tieteenala, joka tutkii eläimistä ihmisiin siirtyviä virustauteja.

– Mutaatio on runsastunut eri maissa, ja laboratorioissa on havaittu solubiologisia vaikutuksia. Kliinisissä laboratorioissa on todettu myös, että G-mutaation omaava versio löytyy hieman runsaampana nenänielusta ja on sen vuoksi ehkä tarttuvampi ja vallannut alaa. Taudin ankaruuteen se ei kuitenkaan näytä vaikuttavan.

Vapalahti muistuttaa, että mutaatioita on muitakin, ja osaa niistä myös tutkitaan. ”Jatkoon selviävät” muutokset voivat olla joko neutraaleja tai sellaisia, että niistä on hyötyä virukselle. Juuri jälkimmäiset tapaavat runsastua, kun niitä sekvensoidaan.

Onko toinen aalto jo täällä vai vasta tulossa?

Entä pandemian toinen aalto? Onko se esimerkiksi Suomessa jo meneillään vai vasta tulollaan vai jääkö se kenties kokonaan tulematta?

Olli Vapalahti pitää kysymystä lähinnä semanttisena. Hänen mielestään toinen aalto on enemmän kielellinen ilmaisu kuin taudin selkeä toinen tuleminen. Tapausmäärät ovat eri puolilla maailmaa laskeneet ja nousseet uudelleen. Erilaisia ryppäitä on nähty ja nähdään.

– Oletettavissa oli, että kun rajoituksia vähennettiin, tautitapaukset pääsevät lopulta lisääntymään.

– Jollei immuniteettia synny tai väestöä rokoteta, useita tartuntoja mahdollistavat tilanteet ovat virukselle polttoainetta. Lukemat saadaan laskemaan, kun käytetään maskeja, suljetaan yökerhot, rajoitetaan kokoontumisia, lisätään etätöitä, tehdään testejä, jäljitetään tartuntoja ja käytetään karanteenia. Koska yhteiskuntaa ei kuitenkaan voida nyt laittaa kokonaan kiinni, tämä on tällaista tanssia viruksen kanssa.

Aikaisempien epidemioiden perusteella ei voi Vapalahden mukaan kovin hyvin päätellä, miten nykyinen pandemia käyttäytyy.

– Juuri kuuntelin podcastia, jossa eräs epidemiologi lohkaisi, että if you have seen one pandemic, you have seen one pandemic (jos olet nähnyt yhden pandemian, olet nähnyt yhden pandemian).

Onko virus erilainen Suomessa ja Brasiliassa?

Koska virus muuttuu jatkuvasti hieman, sen voisi kuvitella esiintyvän jo eri puolilla maailmaa jossain määrin erilaisena.

Olli Vapalahti kumoaa käsityksen melkein kokonaan. Hänen mukaansa isossa kuvassa kyseessä on sama virus.

– Merkittäviä eroja ei ole, eikä merkkejä siitä, että jossain jylläisi ankarampi ja jossain hellempi kanta. Epidemia on noussut kaikkialla kutakuinkin samalla tavalla.

– Se että kuolleisuus vaihtelee, johtuu hyvin pitkälle altistuneen väestön ikärakenteesta ja peruskunnosta.

Se sen sijaan pitää professorin mukaan jossain määrin paikkansa, että ihmiskunnan toimilla eli lähinnä tartuntamahdollisuuksien eliminoinnilla on jossain määrin vaikutusta viruksessa tapahtuviin muutoksiin.

– Kiinassa tuo on ehkä näkynyt, mutta kovin selvää kuvaa tästä ei vielä ole.

Ei enää aivan sama virus

SARS-CoV-2 on Kiinan Wuhanista 7. tammikuuta 2020 ensimmäisen kerran eristetty virus. Se aiheuttaa taudin nimeltä covid-19.

Virus on positiivisjuosteinen RNA-virus ja beetakoronavirus. Sen perimä on samankaltainen SARSin aiheuttavan viruksen kanssa.

Koronaksi virusta kutsutaan, koska mikroskoopissa se muistuttaa Auringon ulompaa kaasukehää eli koronaa.

Alunperin Wuhanissa ihmisiä sairastuttivat virukset, joiden piikeissä oli tietyssä kohdassa aspartaatti. Silloin ne olivat muotoa D614. Helmikuussa pandemian siirtyessä Eurooppaan alaa valtasi virusmuoto G614.

Päivän lehti

5.12.2020

Fingerpori

comic