Uutiset

Korttien myynti antaa vapaaehtoisille joulumielen

Joulukorttibisneksen rahapotilla jakajia riittää. Omaa osaansa hamuavat myös vapaaehtoisjärjestöt. Niinpä jo pian marraskuun puolivälin jälkeen tavaratalojen ja pankkien auloihin ilmestyy pöytiä, joiden ääressä ystävällisen näköiset naiset istuvat korttipinojen takana.

Ketä nämä naiset ovat? Mikä saa ihmiset istumaan tuntikausia vetoisissa auloissa kauppaamassa kortteja, jotka eivät hinnallaan pysty mitenkään kilpailemaan viereisten kauppojen tarjonnan kanssa? Eikö riitä muuta tekemistä?

Hämeenlinnalaisen kauppakeskus Linnan aulassa aloittelevat joulukuisena aamupäivänä myyntivuoroaan Leena Oinonen ja Riitta Nordman. Pöydällä on jo sieviin pinoihin aseteltuina Unicefin tuotteita.

Riitta Nordmanilla on edessään myyntirupeamaa kello 16 saakka. Hän siis lahjoittaa joulunalusvapaapäivästään ison osan vapaaehtoistyöhön.
Leena Oinosta kutsuu työ iltapäivällä, siksi hän jättää myyntipöydän jo kello 13. Naiset ovat työtovereita Kanta-Hämeen keskussairaalassa ja paikallisen Unicef-ryhmän jäseniä.

-Ihan varmasti olisi tänään muutakin tekemistä, mutta haluan olla mukana auttamassa lapsia. Korttien myynti kuuluu minun joulualusaikaani. Siitä saa hyvän mielen, Riitta Nordman sanoo ja Leena Oinonen nyökyttelee vieressä.

Joulukorttimyynnin veteraani ja monivuotinen organisaattori Irja Nordman kertoo, että Unicefin joulukortteja on vuosittain myymässä noin 15 vapaaehtoisen joukko. Osa on eläkkeellä, monet vielä työelämässä.

Myynnin organisointi on kuin palapelin rakentamista: joku ehtii vain pariksi tunniksi kerran sesongissa, joku useampana päivänä. Jokaisen työpanos on tärkeä.

– Tuttavani tietävät odottaa soittoani tähän aikaan vuodesta. Jotkut ovat jo katsoneet kalenteristaan sopivat ajat valmiiksi, Nordman kertoo.

Tuttuja ei päästetä ohi

Korttimyyntipöydän takana istuvat iloitsevat lauhasta säästä. Kovilla pakkasilla ulko-ovesta käy viluttava viima, vaikka kuinka olisi varustautunut villasukin ja -takein.

– Viime vuonna paleltiin kamalasti, naiset muistelevat joulunalusviikkojen pakkaspäiviä. Vilua ja väsymystä karkotetaan vuoronperään pidettävillä kahvipausseilla.

Hintavertailuilta hyväntekeväisyyskorttien myyjät eivät välty, muuten suhtautuminen on yleensä ystävällistä. Avun perillemenoa epäilevät eivät harmita. Tällaiset tilanteet ovat oivallinen valistamisen paikka.

Anneli Seppälälle ei tarvitse kortteja markkinoida.

– Unicef tekee tärkeää työtä lasten hyväksi. Ostan näitä kortteja joka vuosi ja tuen muutenkin lasten auttamista, Seppälä sanoo.

Tutut ihmiset eivät pääse korttipöydän ohi noin vain.

– Työkaverit ja kaikki tutut pysäytetään aina ja yleensä kaupat syntyvät. Joku ostaa yhden kortin, joku enemmän. Pienistä ostoksista kertyy merkittäviä summia. Iloitsemme jokaisesta ostoksesta, Oinonen ja Nordman vakuuttavat.

Päivän lehti

29.3.2020