Uutiset

Korvasieni on Suomen pallokala

Siinä se nyt sitten on. Elämäni ensimmäinen korvasieni osuu silmään heti, kun lompsin hakkuuaukealle Hattulassa.

Käki kukkuu takavasemmalla, kun irrotan suklaanruskean ruttukasan maasta ja laitan sen koriin. Olo on kuin voittajalla.

Vaikka olenkin sienestänyt jo pitkään, on tämä ensimmäinen kerta, kun olen lähtenyt korvasienijahtiin. Jahdin vaikein osuus oli löytää oikea paikka, sillä sienijahdissa pätevät viidakon lait: kukaan ei paljasta omia apajiaan.

Onneksi olen matkassa kuvaajan kanssa, jolla on pistämätön paikallistuntemus ja herkkä sieninenä. Ei aikaakaan, niin löydämme riittävän suuren ja juuri oikean ikäisen hakkuuaukean, jonka maapohjan rakosissa metsien aivot odottavat ottajaansa.

.Korvasieni jos mikä jakaa ihmiset kahteen leiriin. Osalle se on gourmetherkkua, jota kerätään intohimoisesti. Osalle se on vain hyvin myrkyllinen sieni, johon ei kosketa tikullakaan.

– Korvasieni on Suomen metsien pallokala. Molemmat ovat myrkyllisiä, mutta oikein käsiteltynä niistä saa todellista herkkuruokaa, Arktisten Aromien toimitusjohtaja Simo Moisio huomauttaa.

 

Grillimakkara on vaarallisempaa

 

Korvasienien sato on ollut tänä keväänä poikkeuksellisen hyvä, sillä siitä ovat pitäneet huolen kevään sateet ja lämpimät ilmat. Simo Moisio epäileekin, että korvasientä ostetaan huomattavasti enemmän kuin mitä valtakunnalliset tilastot kertovat. Tilastojen mukaan korvasientä myydään nimittäin vuosittain 30 000 kiloa.

– Sienestyksen niin kuin marjastuksen ja villiyrttien keräämisenkin suosio on kasvussa. Kuluttajat ovat yhä ympäristötietoisempia ja ovat oivaltaneet, että luonnontuotteilla ei ole hiilijalanjälkeä, Moisio kehaisee

Korvasieni on myrkyllisyytensä vanki. Korvasieni sisältää solumyrkkynä toimivaa gyromitriiniä, jonka vaurioittava vaikutus kohdistuu erityisesti maksaan, munuaisiin ja keskushermostoon. Myrkystä lähtee kuitenkin peräti 95 prosenttia pois, kun sen käsittelee oikein.

– Korvasienet on keitettävä väljässä vedessä suhteessa yksi osa sieniä, kolme osaa vettä. Sieniä keitetään kaksi kertaa viiden minuutin ajan välillä keitinvettä vaihtaen. Liotus- tai keitinvettä ei saa käyttäää ruuanvalmistukseen, Moisio neuvoo.

Moision mielestä korvasienen ystävän on turha pelätä myrkkyjäämiä. Suomalainen syö sieniä keskimäärin neljä grammaa päivässä ja koko vuoden aikana vain 1,5 kiloa. Näin pienet määrät eivät uhkaa kenenkään terveyttä.

– Pelkkää suolaakin syödään Suomessa kaksi kertaa enemmän ja se on monta kertaa haitallisempaa terveydellemme kuin satunnainen sienten syöminen. Grillimakkara on paljon korvasientä vaarallisempi elintarvike, Moisio muistuttaa.

 

Suomalainen erikoisuus

Korvasieniä kasvaa Pohjoismaissa ja Venäjällä, mutta ainoastaan suomalaiset syövät niitä. Jokaisen maan sienikulttuuri on yleensä omanlaisensa ja maan omaan menneisyyteen sidottu. Esimerkiksi herkkutatti on ollut Italiassa jo tuhansien vuosien ajan herkkujen herkku, jota nyt ostetaan eri puolilta Eurooppaa. Italialaisten tattikauppa on nostanut sen arvostusta myös Suomessa niin, että herkkutatti on ollut jo pitkään tärkein kauppasienemme.

– Vaikka sienestyksen suosio onkin kasvanut, ei Suomi mikään sienimaa vieläkään ole. Sienikulttuurimme on tullut Venäjältä ja Baltian maista, mutta olemme vielä paljon niitä jäljessä, Moisio huomauttaa.

Kuluvan kesän sienisatoa Simo Moisio ei mene vielä veikkaamaan. Säät ovat oikullisia, eikä niitä parane turhaan povata.

– Varmaa kuitenkin on, että vanha sananlasku ”Kasvaa kuin sieniä sateella” ei ainakaan pidä paikkansal Sienet tarvitsevat kosteuden lisäksi myös valoa ja lämpöä. (HäSa

Päivän lehti

24.9.2020

Fingerpori

comic