Uutiset

Kosketus rauhoittaa kehon ja mielen

Jotakin tapahtui Riikka Uuksulaisen isänisässä, ukossa, elämän viimeisten vuosien aikana. Vanha mies, jonka elämässä ei ollut turhia hempeilty, alkoi silminnähden iloita saadessaan lämpimän halauksen.

– Ukko sanoi sen myös ääneen: kyllä on mukavaa, kun halataan, Uuksulainen muistaa.

Pappina ja perheneuvojana työskentelevä Riikka Uuksulainen on viime aikoina pohtinut kosketuksen merkitystä erityisen tarkkaan. Arkisimmalla tasolla kosketus toimii arjen levähdyspaikkana.

– Samalla, kun kosketan puolisoa tai lapsia tai rapsutan koiraa, huomaan, että hengitykseni tasaantuu ja kroppa rentoutuu. Siinä hetkessä kiire lakkaa.

Uuksulainen uskookin, että kosketus on varsin läheistä sukua läsnäololle.

– Kosketuksen avulla välittyy viesti siitä, että tässä hetkessä olen juuri sinua varten.

HYVÄ KOSKETUS on tutkimustenkin mukaan aivan erilaista kuin mikä tahansa muu tuntoaistimus.

– Hoivakosketus saa aikaan vasteita tunneaivoalueilla. Niillä on yhteydet stressiä ja kipua lievittäviin systeemeihin, kehityspsykiatrian dosentti Linnea Karlsson sanoo.

Miellyttäväksi koettu, hyvä kosketus aktivoi muun muassa oksitosiinijärjestelmän. Oksitosiinihormoni esimerkiksi edistää ihmisten välisiä sosiaalisia suhteita ja kiintymyssuhteita.

– Kosketuksella on siis ihmisiä toisiinsa liittävä voima myös neurotieteen näkökulmasta, Karlsson toteaa.

KAHDEN ADOPTIOLAPSEN äitinä Uuksulainen on saanut kokea kosketuksen voiman varsin konkreettisesti. Molemmilla lapsilla on lastenkotitausta, joten pysyvä kiintymyssuhde on ensimmäisten elinvuosien aikana puuttunut.

– Molemmat lapset ovat perheeseemme tultuaan ottaneet takaisin sen, minkä ovat menettäneet. He ovat määrätietoisesti kaivautuneet vaatteideni alle ja hakeutuneet ihokontaktiin.

– Uskon, että lapset ovat näin tankanneet korjaavia kokemuksia. On ollut puhuttelevaa nähdä, miten pienillä ihmisen aluilla on valtava kyky imeä se, mitä tarvitsevat, Uuksulainen sanoo.

Samalla hän on tiedostanut, kuinka kosketuksen puute aiheuttaa kärsimystä ja turvattomuutta.

– Turvallinen syli synnyttää hyvää oloa. Sillä on myös suuri merkitys itsetuntoon tai siihen, millainen käsitys omasta kropasta muodostuu.

– Pieni lapsi syliä vailla on usein vielä aikuisenakin pieni lapsi syliä vailla. Tähän törmään usein työssäni perheneuvojana.

LINNEA KARLSSON arvioi, että hyvän kosketuksen merkitys pienillä lapsilla on aivan perustavaa laatua niin toimivien kiintymyssuhteiden, aivojen kypsymisen kuin stressinsäätelyjärjestelmän kehittymisen kannalta.

– Tästä ei ole kuitenkaan vielä suoraa tutkimustietoa ihmisillä.

Karlsson on mukana Finnbrain-tutkimuksessa, jossa tutkitaan myös kosketusaistimuksen välittymisen mekanismeja.

Muutaman viikon ikäisiltä vauvoilta kuvataan aivoaktivaatioita erilaisiin kosketuksiin liittyen. Tutkimus toistetaan samoilla lapsilla hieman myöhemmin.

– Tämän osatutkimuksen tarkoitus on tuottaa uutta ja puuttuvaa tietoa siitä, mitkä ovat hoivakosketuksen aivomekanismit vauvoilla ja pienillä lapsilla.

Karlsson heittäytyy pohtimaan kosketuksen merkitystä myös yhteiskunnallisella tasolla. Hän huomauttaa, että ihmislajin säilyminen elossa edellyttää kykyä toimia laumassa.

– Sosiaalinen kanssakäyminen on lajinomaista ja melko välttämätöntä.

– Hyvän kosketuksen kautta lisääntyvä oksitosiini edesauttaa sitoutumista toiseen ihmiseen ja parantaa ihmisten välistä tunnelukutaitoa. Voi siis miettiä, että jos kosketusta ja siihen liittyvää vuorovaikutusta on yhteiskunnan tasolla vähän, voiko se vähentää lauman yhtenäisyyttä ja sitä kautta vaikeuttaa sen toimintaa.

Päivän lehti

20.1.2020