Kolumnit Uutiset

Koti vaatii kunnossapitoa kuten koulutkin

Kevät on aikaa, jolloin taloyhtiöissä kokoonnutaan yhtiökokouksiin.

Tyypillisesti kokouksessa istutaan pitkään tai vielä pidempään. Puolet osakkaista puuttuu ja paikalle vaivautuneista useimmat tutustuvat esityslistaan sitä mukaa kuin kokous etenee.

Kokousten sisältö toistaa samaa kaavaa: ensin joristaan ja juodaan kahvia, jonka jälkeen väännetään kättä enemmän tai vähemmän rakentavasti.

Merkityksettömiin asioihin, kuten sähkönsiirron kalleuden taivasteluun ja yhteisen grillipaikan toimintaohjeiden laatimiseen käytetään merkittävän paljon aikaa.

Tarpeellisille peruskorjauksille löytyy aina vastustajansa. Putkiston voi paikata sieltä missä kulloinkin lirisee, vaikka vuotoja olisi sattunut useampia ja vesijohdot saavuttivat täyden teknisen käyttöikänsä ammoisella 1990-luvulla.

Erään tutun suuressa taloyhtiössä tarvittiin ulkopuolinen lakimies kokousta johtamaan, sillä putkiremontti oli torpattu jo vuosia. Päättämään tottuneiden senioriosakkaiden mielipide oli, ettei mitään remonttia tarvita ainakaan heidän elinaikanaan.

Putkiremontti nuijittiin läpi äänten enemmistöllä. Runkolinjaa purkaessa selvisi, että vedenpaisumus oli paikoittain paperinohueksi syöpyneen putken viimeisen risahduksen päässä.

Tavallista on, että mitä suurempi yhtiö on kyseessä, sitä harvempi osakas osallistuu kokoukseen. Päätöksiä taivastellaan ja niiden kustannuksista kiukutellaan sitten myöhemmin.

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrin (11/2016) mukaan alle puolet taloyhtiöistä varautuu korjauksiin taloudellisesti etukäteen. Kun katseen pitäisi olla 10–15 vuotta etukenossa, osassa taloyhtiöistä ei vaivauduta pitämään yllä tai toteuttamaan kunnossapitosuunnitelmaa edes viiden vuoden aikajänteellä.

Julkisten kiinteistöjen kunnosta tuntuu olevan monella vankka mielipide. Viranhaltijoita ja poliittisia päättäjiä syytetään vastuuttomuudesta, kun rakennuksia ei ole peruskorjattu ja huollettu viimeisen päälle. Sama huoli ei paina monenkaan sydäntä oman, vuosikymmeniä vanhassa rakennuksessa olevan kotinsa kohdalla.

Taloyhtiöissä päätetään yksittäisenkin osakkaan osalta merkittävistä summista ja päätöksillä vaikutetaan asumisen laatuun. Vaivannäkö ja osallistuminen säästää aikaa, rahaa ja ennaltaehkäisee erimielisyyksiä.

Päivän lehti

25.10.2020

Fingerpori

comic