Uutiset

Kotikäynti voi edistää ikäihmisen pärjäämistä

Terveydenhoitaja tai palveluohjaaja vierailee kesän ja syksyn aikana kaiken kaikkiaan sadan ennalta valitun janakkalalaisen vanhuksen kotona.

Käyntiin varataan aikaa pari tuntia. Sen aikana käydään läpi ikäihmisen terveysasioita, pohditaan ravitsemusta ja testataan fyysistä kuntoa ja toimintakykyä.

-Tavoitteena on edistää kotona asuvien vanhusten terveyttä ja hyvinvointia, jotta he voisivat elää kodeissaan mahdollisimman tyytyväisinä ja mahdollisimman pitkään, sanoo kotiutushoitaja Sari Valaja-Jokinen.


Kuusi työntekijää tekee kotikäyntejä

Valaja-Jokinen vetää projektia, joka toteutetaan kesän ja syksyn aikana. Projektissa työskentelee hänen lisäkseen viisi muuta hoitajaa tai ohjaajaa, oman työnsä ohella. Ryhmää on koulutettu tämän kevään ajan.

Yksi kouluttaja on ollut kunnan vastaava fysioterapeutti Tarja Saari, joka on valinnut kotikäynneillä toteutettavat fyysiset testit. Niiden avulla arvioidaan ikäihmisen tasapainoa, liikuntakykyä ja jalkojen lihasvoimaa.

Fyysisen testin jälkeen vanhus saa itse tietää tuloksensa. Monia kiinnostaa tieto siitä, onko hänen kuntonsa ikään nähden normaalilla tasolla.

Jos ikäihminen tarvitsee fyysisen kuntonsa parantamista, hänelle voidaan suositella ryhmäkuntoutusta. Sari Valaja-Jokinen on huomannut, että ryhmäkuntoutuksesta on usein paljon hyötyä vanhukselle.

-Se tuo mukanaan myös sosiaalisen kanssakäymisen. Hyvä puoli on sekin, että vanhus pääsee tekemään kahta asiaa samanaikaisesti: puhumaan ja tekemään harjoituksia.


Ovatko palvelut tarpeen?

Kotikäynnillä käydään läpi vanhuksen arjen sujumista, sosiaalista verkostoa ja osallistumista sekä vanhuksen terveydentilaa ja toimintakykyä. Muistitesti tehdään tarvittaessa ja asiakkaan sitä halutessa.

-Kotikäynnin aikana voi tulla ilmi, että vanhus tarvitsisi tiettyjä palveluja pärjätäkseen paremmin kotonaan.

Niistä voidaan alkaa puhua heti, tai voi olla, että palvelujen miettimistä varten tarvitaan toinen kotikäynti.


Ensin kirje, sitten puhelinsoitto

Terveyttä edistävät kotikäynnit ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Jokainen kohderyhmään kuuluva saa asiasta ensin kirjeen kotiinsa, ja myöhemmin työntekijä soittaa vanhukselle ja sopii kotikäynnin ajankohdan.

Jos vanhus ei kotikäynnin perusteella tarvitse mitään erityistä tukea, häneen otetaan silti yhteyttä vuoden tai kahden kuluessa uudestaan. Tämä yhteydenotto toteutetaan puhelimitse.

-Silloin kysellään, onko ehkä tullut eteen uusia, hyvinvointiin liittyviä asioita, ja mietitään, olisiko uusi kotikäynti tarpeellinen.

Terveyttä edistävät kotikäynnit eivät ole mikään janakkalalainen keksintö, vaan niitä on jo toteutettu noin 160 kunnassa. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto ovat kehittäneet sähköisen oppaankin kotikäyntien järjestämistä varten.

-Sain olla mukana oppaan teossa, ja toisaalta olen saanut ministeriöstä ja Kuntaliitosta tukea omaan työhöni. Olen myös tekemässä opinnäytetyötä tästä Janakkalan projektista, Valaja-Jokinen kertoo.


Tanskassa ollaan pitkällä

Terveyttä edistävien kotikäyntien edelläkävijämaa on Tanska, jossa ne ovat olleet käytössä kymmeniä vuosia. Tanskassa on todettu, että ihanteellista olisi, jos jokaisen vanhuksen luona käytäisiin kolme kertaa.

Vaikka nyt Janakkalassa käydään vain sadan yli 75-vuotiaan luona, Valaja-Jokinen toivoo, että tulevaisuudessa tällaiset kotikäynnit olisivat kunnassa vakituinen käytäntö.

-Projektin tarkoituksena on kehittää kotikäyntimalli, joka sopii nimenomaan Janakkalalle. (HäSa)