Julkaistu: 22.07.2005 22:33

Asiakas löytää satulasepän, vaikka tämä istuisi hiljaa kotona

  • Satula vaatii huoltoa siinä missä muutkin työvälineet. Satulaseppä Ari Järvimäki pitää työssään siitä, että uurastuksen tulokset näkee heti.
    Satula vaatii huoltoa siinä missä muutkin työvälineet. Satulaseppä Ari Järvimäki pitää työssään siitä, että uurastuksen tulokset näkee heti.
Perinteisen käsityön taitajan käsiin kannetaan nykyään yhä vähemmän sekundavaljaita.

Ari Järvimäen verstaassa tuoksuu nahka. Eikä mikä tahansa vuota, vaan puhdas, paksu ja hellästihoidettu. Kalvolalaisen satulasepän käsittelyyn tulee satuloita ja muita hevosvaljaita ympäri maata.

Vanha käsityöammatti voi tällä hetkellä Suomessa hyvin. Asiakas löytää satulasepän, vaikka tämä istuisi hissun kissun kotonaan. Järvimäki on tästä oiva esimerkki.

- En ole mainostanut kertaakaan enkä meinannutkaan. Silti töitä riittää koko ajan. Osa korjattavista satuloista tulee yksittäisiltä ihmisiltä, osa valjasliikkeiden kautta. Hevosihmiset ovat aika aktiivisia, Järvimäki virnistää.

Järvimäen työtilassa satuloita on seinällä telineissä ja lattialla riveissä. Naulakoissa roikkuu suitsia, riimuja ja ravihevosten valjaita ja niiden osia. Kapineita yhdistää paitsi käyttötarkoitus eli hevostelu, myös sana "laatu".

- Halvan tuotannon maissa tehtyjä satuloita ja valjaita tulee eteen yhä vähemmän. Homma menee niin päin, että ihmiset ovat alkaneet hankkia laatua.

Hyvintehty pysyy koossa

Hyviä ratsastusistuimia tulee esimerkiksi Saksasta ja Englannista. Suomessa ei tehdä satuloita, mutta sen sijaan yhä ajohevosten valjaita.

- Kotimaiset valjaat ja laatusatulat eroavat selvästi esimerkiksi intialaisista. Nahka on huomattavasti kestävämpää ja ompeleet päätelty. Hyvillä varusteilla pääsee eteenpäin 10-15 vuotta, Järvimäki sanoo.

Järvimäki on toiminut satulaseppänä vajaat kymmenen vuotta. Tänä aikana hän on paitsi topannut satuloita eli pannut niihin uutta täytettä ja näin myös muotoillut niitä uudelleen, myös korjannut satulavyön kiinnityshihnoja ja ommellut riimuja, suitsia ja valjaita.

Tarpeen tullen hän tekee erikoisvarusteita, kuten poikkeuksellisen leveitä remmejä, alusta alkaen itse.

Järvimäen työpajassa on jättimäinen nahanleikkuukone ja useita järeitä ompelukoneita, mutta satulasepän parhaita kavereita ovat mattoveitsi, naskali ja silmäneulat. Suuri osa työstä tehdään kirjaimellisesti käsin. Etenkään satuloihin ei noin vain hurautella koneompeleita.

Taidot karttuvat työtä tekemällä

Satulasepän ammatti on vanha, mutta koulutusta alalle on vähän. Muun muassa Ypäjällä on valjashuollon kursseja, mutta esimerkiksi satulan toppaamista ei tällä hetkellä opeteta missään.

Ari Järvimäki on hakenut oppia alan konkareilta ja oman yhdistyksen kursseilta. Paras opettaja on ollut työ itse.

- Kun riimun ompelee käsin alusta asti, homma alkaa loppua kohti käydä tutuksi.

Järvimäki on tavallaan myös kasvanut alalle.

- Sukulaiset ovat tehneet valjassepän töitä, ja isäkin on kengitysseppä. Ehkä voi sanoa, että käsityöammatti kulkee meillä suvussa, Järvimäki hymyilee.

Järvimäki ei ole vain hevosten varusteiden, vaan myös hevosten tuttu. Satulasepän työssä ei sovi pelätä isoja asiakkaita. Satulaa kun toki sovitetaan ennen kuin sitä lähdetään korjailemaan.

- Tietyllä tapaa kuuluu ammattiin, että seppäkin on hevosihminen.

Kalliin kapineen ei anneta homehtua

Järvimäki ei juuri joudu antamaan satikutia satuloiden omistajille. Satulat pidetään puhtaina enimmäkseen esimerkillisesti: satojen eurojen investointia ei niin vain jätetä oman onnensa nojaan.

Hevostelijat ovat myös oppineet tuomaan satuloitaan huoltoon säännöllisin väliajoin. Aktiivisimmat toppauttavat istuimensa vuosittain. (HäSa)
HIM. Kuva: Ville Juurikkala

Valokuvaaja Ville Juurikkalan HIM-yhtyeestä kertova valokuvanäyttely tulee esille legendaariseen Morrison Hotel Galleryyn New Yorkiin marraskuussa.Morrison Hotel Gallery on maineikas, rock-valokuvaukseen profiloitunut galleria, jota voi luonnehtia eräänlaiseksi rock-valokuvauksen Rock and Roll Hall

Suomalaiset ovat melko innokkaita nettideittailijoita, paljastaa nettideittipalvelu Happypancaken teettämä tutkimus.Palvelun teettämän kyselyn mukaan lähes 30 prosenttia suomalaisista on kokeillut nettitreffailua.Kumppanin etsiminen verkossa on yhä enimmäkseen alle 45-vuotiaiden juttu, mutta yhä use