Julkaistu: 22.12.2004 08:25

Lasinpuhaltajakisällin oppivuodet jatkuvat todistuksen jälkeenkin

  • Petri Nykänen (vas.), taustalla näkyvät Arto Vilkki ja Pete Kuivalahti sekä Mikko Huovilainen, Jarmo Sydänmäki ja Jorma Huovilainen jatkavat tutkinnon jälkeenkin töitä Iittalan lasitehtaalla.
    Petri Nykänen (vas.), taustalla näkyvät Arto Vilkki ja Pete Kuivalahti sekä Mikko Huovilainen, Jarmo Sydänmäki ja Jorma Huovilainen jatkavat tutkinnon jälkeenkin töitä Iittalan lasitehtaalla.
Iittalan lasitehdas ei ole jättänyt lasinpuhallusperinteen jatkumista sattuman varaan. Tiistaina Iittalassa jaettiin todistukset yhdelletoista harvinaisen lasinpuhaltajakisällin näyttötutkinnon suorittaneelle nuorelle, oppisopimuskoulutuksessa olleelle työntekijälle.

Työssä oppiminen ei silti ole tehtaalla uutta, sillä käsityöammatti on perinteisesti opittu vähän kerrallaan ja vanhojen konkareiden opastuksella.

- Perinteisestä tavasta tämä eroaa siinä, että opetus ja koulutus on ollut systemaattisempaa. Neljän kuukauden välein on aina pysähdytty katsomaan, miten on edetty, vertailee käytännön opetuksesta työpaikalla vastannut ylihyttimestari Timo Välimaa.

Tutkinto kuului alunperin Hämeen ammatti-instituutin Wetterhoffin yksikön alaisuuteen, mutta on matkan varrella siirtynyt Koulutuskeskus Tavastialle.

Ensimmäiset näyttötutkinnot vastaanotettiin Iittalassa vuonna 1998. Silloin valmistui kaksi kisälliä ja kuusi lasinpuhaltajamestaria.

Miehisten joukossa yksi nainen

Oppisopimuskoulutus on ollut siihen sitoutuneille turvallinen vaihtoehto, sillä oppisopimusajalta maksetaan palkkaa ja tuleva työpaikka on turvattu.

Nyt näyttötutkinnon suorittaneet ovat tulleet lasitehtaalla eri aikaan, vuosina 1998#2001.

Lasinpuhaltajakisälli Ainokaisa Pulkki Hattulan Pekolasta on yhdentoista valmistuneen joukossa ainoa nainen. Hän kertoo, että enimmäkseen oppisopimuskoulutus on tuntunut tavalliselta työnteolta.

- Sen lisäksi on ollut teoriaa ja opintokäyntejä. Itse on myös pitänyt olla aktiivinen ja kysellä neuvoja, Ainokaisa Pulkki kertoo.

Hän tuli lasitehtaalle kolmisen vuotta sitten ylioppilaslakin saatuaan.

- Olen aina ollut hyvä kuviksessa ja halusin joko kultasepäksi tai lasinpuhaltajaksi. Aluksi työ oli kyllä fyysisesti todella raskasta. Käsiä särki iltaisin, Ainokaisa Pulkki tunnustaa.

Ammatti kulkee suvussa

Veljekset Jorma Huovilainen ja Jarmo Sydänmäki sekä samaa sukua oleva Mikko Huovilainen saivat kaikki yhtä aikaa tutkintotodistukset käteensä, vaikka ovatkin tulleet tehtaalle töihin eri aikaan. Jorma Huovilainen on ehtinyt heistä olla tehtaan leivissä pisimpään, jo seitsemän vuotta.

- Meille tämä työ on sukurasite, sillä Mikon isä, joka on siis meidän pappa, on ollut samoissa hommissa, Jorma Huovilainen ja Jarmo Sydänmäki naureskelevat. Eri sukunimistään huolimatta he ovat veljeksiä.

Kolmikko arvelee, että jos sama työ olisi pitänyt oppia koulunpenkillä istuen, ei se välttämättä olisi kiinnostanut.

- Mulla on jo rakennusmiehen ammattitutkinto alla. Kun rakennuksilla työt tuntuivat loppuvan, tulin tänne, sanoo Jarmo Sydänmäki.

- Minä ehdin tehdä kolmisen vuotta töitä ilmastointifirmassa ennen tänne tuloa, Mikko Huovilainen puolestaan sanoo.

Pohja luotu, oppiminen jatkuu

Niin nyt valmistuneet kisällit kuin heidän opettajansakin painottavat, että ammattitutkinto ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikki olisi jo opittu.

- Nyt on pohja luotu. Nyt kun he jaksaisivat tästä opetella lisää, niin heistä tulee hyviä, ylihyttimestari Välimaa ja Koulutuskeskus Tavastian opettaja Kari Alakoski sanovat.

Seuraavaa näyttökoetta ei Iittalassa vielä ole suunniteltu, mutta luultavasti seuraava mahdollisuus näyttöön on vuosien päässä.

- Meillä on tällä hetkellä kaksi nuorta oppisopimuksessa ja tammikuussa tulee kaksi uutta koeajalle, Timo Välimaa kertoo.

Koulutuskeskus Tavastia kouluttaa lasialalle ammattilaisia myös oppisopimuskoulutusta koulumaisempaan tapaan. Käsi- ja taideteollisuusalan lasialan perustutkinnosta valmistuvista tulee artesaaneja, jotka ovat käytännön työharjoittelussa Nuutajärven lasitehtaalla.

Noin 9700 lasta sai viime vuonna vammaistukea psyykkisen kehityksen häiriön vuoksi.Kelan tilastojen mukaan psyykkisen kehityksen häiriön vuoksi vammaistukea saavien lasten määrä on kasvanut 10 vuodessa peräti 43 prosenttia.Alle 16-vuotiaan vammaistukea sai vuoden 2017 lopussa yhteensä 34 900 lasta.