fbpx
Uutiset

Kotitöissä riittää runsaasti jakamista

Kuka tekee kotityöt meillä ja entä naapurissa? Tuore työelämätutkimus antaa tylynpuoleisen vastauksen: Naiset tekevät huomattavasti enemmän kuin miehet, siivoavat, laittavat ruokaa, käyvät ostoksilla ja hoitavat lapsia. Mikäs uutinen se on? – On se.

Ero on huima: koko ikänsä aikana naiset tekevät keskimäärin kotitöitä yhdeksän tuntia miehiä enemmän viikossa. Erityisen lujilla ovat nuoret naiset, joiden kokonaistyöaika on miesten vastaavaa huomattavasti pidempi.

Tasa-arvosta tai tasapuolisuudesta ei voi puhua parhaalla tahdollakaan, kun naiset joutuvat puurtamaan kotona reippaanpituisen ylityöpäivän kaikkien muiden töidensä päälle.

Miehetkin potkivat puuhineen perässä, joskin laiskanlaisesti, kun mukaan luetaan puutarhanhoito ja muun muassa kodin erilaiset kunnostustyöt tai jopa sellainen miehisen maailman saareke kuin autotalliaskareet.

Yleensä on ajateltu, että miehet ovat kasvaneet tasa-arvoon ja ymmärtävät vastuunsa kotitöistä. Maanantaina julkaistu ajankäyttöselvitys ei tue tätä toiveikasta käsitystä modernista suomalaisesta miehestä.

Onneksi aivan toivottomia tapauksia eivät hekään ole. Oppimiseen menee vain jonkin verran aikaa. Miesten osallistuminen kotitöihin kasvaa iän kypsyessä noin 45 ikävuoden paikkeilla. Ikääntyminen ja vapaa- ajan lisääntyminen parantavat ahkeruutta kotitöissä.

Miesten laiskuutta tarttua siivousmoppiin ei voi mitenkään selittää työelämän paineilla tai muilla tekosyilllä. Kysymys on edelleenkin myös asenteista ja aikansa eläneestä jaosta miesten ja naisten töihin. Saattaapa jonkinasteinen uusavuttomuuskin iskeä miehiin pyykkikoneen pesuohjelmien edessä.

Eurooppalaiset elämäntyylit ovat samankaltaistumassa, mikä tarkoittaa, että miehetkin tekevät sentään takavuosia enemmän kotitöitä ja myös sitä, että pienten lasten vanhemmilla on selvästi vähemmän vapaa-aikaa kuin muilla. Pienten lasten isät ovat Suomessakin samassa veneessä kun äidit.

Tutkijat peräänkuuluttavat perhepolitiikkaa, joka mahdollistaisi nykyistä usemmin isän jäämisen kotiin lasta hoitamaan. Ajatus on kannatettava, etenkin kun kotiin jäävä isä “vapauttaisi” äidin jatkamaan työuraansa. Useissa tapauksissa törmätään kuitenkin rahaan. Isän työssäolo on perheelle usein taloudellinen välttämättömyys, joka ei tutkijoiden toiveista muuksi muutu.

Työelämä tarvitsee niin isiä kuin äitejäkin koulutustaan vastaaviin töihin kodin ulkopuolelle. Siihen pitää luoda edellytyksiä ja nähdä myös kotien yhä laajemmat mahdollisuudet työllistäjinä.

Kaikkea kotityötä ei tarvitse tehdä itse, vaan siinä on jakamista myös yhteiseksi hyväksi.

Selvityksen mukaan kotitöihin runsaasti aikaa käyttävät siirtyvät muita helpommin eläkkeelle. Eläkkeelle valuvaa virtaa voi padota joustavilla työaikajärjestelyillä ja myös usein turhaan paheksutuilla osa-aikatöillä, joita Suomessa toistaiseksi tehdään ja teetetään huomattavasti muita Euroopan maita vähemmän.

Menot