Uutiset

Kotoutumishankkeissa on saatu paljon aikaiseksi

Lyseon koulun yhdeksäsluokkalainen Sujira Phong-Phaew on saanut monia kantasuomalaisia ystäviä niinä neljänä vuotena, jotka hän on asunut Hämeenlinnassa. Ystävien kanssa hengaillessaan hän on oppinut hyvä suomen kielen taitonsa.

-He korjaavat, jos teen virheitä.

Hän käy ystäviensä kanssa ulkona sekä silloin tällöin kuntosalilla tai elokuvissa. Koulusta hän ei keksi mitään erityistä mieliainetta, mutta ATK on hänellä valinnaisena.

Peruskoulun jälkeen hän suunnittelee hotelli- ja ravintola-alan opiskelua. Lukioon hän ei aio mennä. Kahdeksasluokkalaiset Fatime Husseini ja myös Grace De ovat lukion kannalla.

-Ei ole, vastaa neljä vuotta Suomessa asunut Fatime Husseini napakasti kysymykseen, onko suomalaisiin helppo tutustua. Grace De tapaa muita nuoria Setlementtiyhdityksen Girls Clubissa, tyttöjen kerhossa.

Kaikista ei voi tulla lääkäriä

Kaikki koululaisten vanhemmat toivovat lapselleen hyvää menestystä. Useilla on kuitenkin epärealistisia käsityksiä heidän tulevaisuuden mahdollisuuksistaan.

-On meidän tehtävämme kertoa, että kaikista ei voi tulla lääkäreitä, insinöörejä, opettajia ja asianajajia. On muitakin ammatteja ja hyviä ammatteja, erityisopettaja Riitta Takkula-Ollila.

Kotoutumishankkeen tuloksena Hämeenlinnassa saatiin ensi kerran kokonaisnäkemys maahanmuuttajien tilanteesta.

-Olemme saaneet paljon aikaiseksi. Tulokset ovat olleet hyviä ja päänavausasioita, joissa on pystytty yhdessä puhumaan, mitä tarvitsisi tehdä.

Sellaisiakin oppilaita on, joiden kotoutuminen ei ole lähtenyt käyntiin. Setlementin kautta he voivat saada tukihenkilön tuekseen. Varsinkin miespuolisista tukihenkilöistä on pula.

Murrosikäiselle tosi rankkaa

Maahanmuuttajalapset käyvät Suomeen tultuaan ensin yhden vuoden valmistavan luokan.

-Murrosikäisille on tosi rankkaa siirtyä vuoden valmistavan luokan jälkeen yläkouluun ja saada sieltä päättötodistus. Koulunkäynti on tosi haipakkaa, Riitta Takkula-Ollila sanoo.’

Erityisopettaja on nuorille tärkeä tuki. Heidän pohjakoulutuksensa jostakin muusta maasta, mutta heillä on koulussa samat kokeet ja vaatimukset kuin muillakin oppilailla.

-Jos ei kokeessa tajua jotakin kysymyksiä, Riitalta saa selvän, selkokielisen, kysymyksen, Thaimaassa syntynyt Sujira Phong-Phaew sanoo.

Synnyinmaassaan Sujira Phong-Phaew kävi kuusi vuotta koulua. Afganisanilaisella Fatime Husseinilla on takanaan yhdeksän ja Burman kareni-kansaan kuuluvalla Grace Dellä kymmenen vuotta koulua ennen Suomeen tuloaan.

Pohjakoulu vaihtelee suuresti

Riitta Takkula-Ollilan mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden entinen koulutausta on tärkeä ja sitä pitää pystyä hyödyntämään suomalaisessa koulussa. Heidän koulutaustansa kuitenkin vaihtelee erittäin paljon.

-Englannin kieltä he eivät ole opiskelleet ollenkaan. Erityisopettaja antaa opetusta etupäässä englannin kielessä, mutta samalla reaaliaineissa. Tukea tarvitaan kaikissa aineissa, muun muassa historiassa ja kemiassa.

Nuorten pitää oppia englanti kolmessa vuodessa, jotta he voivat jatkaa lukioon. Maahanmuuttajina heidät on vapautettu ruotsin tunneilta, joten tunnit voidaan käyttää englannin opiskeluun. Fatime Husseini on kolmikon poikkeus, sillä hän opiskelee myös ruotsia.

Koko elämä neljällä sivulla

Hämeenlinnassa on ollut kaksi maahanmuuttajahanketta päällekkäin. Vuoden kestänyt kotoutumishanke oli maahanmuuttajien palvelupisteen hanke ja nelivuotinen ”Monikulttuurisuus kouluyhteisössä” oli kaupungin opetustoimen hanke.

-Hanke avasi silmiä huomaamaan, etteivät nuoret ole vain koululaisia, vaan he ovat nuoria myös vapaa-aikanaan. Myös nuorten koti ja vanhemmat tarvitsevat tukea, jotta myös heidän kotoutumisensa toteutuu, kertoo erityisopettaja Riitta Takkula-Ollila.

Hän pitää suurimpana, konkreettisena hankkeen antina henkilökohtaista kotouttamissuunnitelmaa, joka laaditaan nuorelle kolmeksi vuodeksi. Suunnitelma tarkistetaan yhdessä vanhempien kanssa vuosittain.

-Kotouttamissuunnitelmassa on nuoren koko elämä neljällä A4-sivulla. Kaikki asiat täytyy ottaa huomioon. On niin monia asioita, jotka vaikuttavat kotoutumiseen ja hyvinvointiin, Riitta Takkula-Ollila sanoo.

Maahanmuuttajatyötä tekeville hankkeesta syntyi myös moniammatillinen yhteistyöverkosto sekä tarve ja käytännön taidot yhteistyön tekemiseen. Se tarkoittaa maahanmuuttajien palvelupistettä, Setlementtiä, Arxia, kaupungin opetustointa ja nuorisotointa.