Uutiset

Koulujen uhkatilanteet selvitellään useimmiten ilman julkisuutta

Poliisi haluaa mieluiten selvittää kouluja koskevat uhkatilanteet mahdollisimman pienessä piirissä. Asioita pyritään ratkomaan yhdessä asianosaisen, hänen vanhempiensa, koulun henkilökunnan ja sosiaaliviranomaisten kesken.

-Olemme aika allergisia mediajulkisuudelle, sillä käytäntö on osoittanut, että kun yksi tapaus päätyy lehteen, useita kopioitsijoita löytyy heti seuraavilla viikoilla, sanoo Pirkanmaan lähipoliisiryhmän vetäjä, ylikonstaapeli Petri Jokinen.

Hänen mukaansa poliisilla ei usein myöskään ole mahdollisuutta tyydyttää huolestuneiden vanhempien tiedonjanoa uhkaustapausten yksityiskohdista.

-Vanhemmat kyselevät, miksi tapauksista ei kerrota. Heillä on tarve saada tietoa, millainen uhkaajan tilanne on ja onko esimerkiksi perheellä aseita. Poliisi ei voi kuitenkaan tiedottaa tällaisista yksittäisiin perheisiin liittyvistä asioista, koulupoliisina toimiva Jokinen muistuttaa.

Hänen mukaansa useimmat uhkaaviksi koetut tilanteet pysytään ratkomaan ilman että uhka millään tavalla konkretisoituu. Puuttuminen on sitä helpompaa, mitä aiemmin asia tulee tietoon.

Hänen mukaansa yhteydenotto viranomaisiin pitäisi tehdä ensin, eikä ryhtyä esimerkiksi tiedottamaan asiasta kaikille oppilaille.

-Suosittelemme yhteydenottoa aika matalalla kynnyksellä, Jokinen ja kenttäjohtajana Pirkanmaan poliisilaitoksella työskentelevä ylikonstaapeli Jukka Rantala korostavat.

Pilailustakin joutuu tilille

Tiedon saatuaan viranomaiset pyrkivät yhteistyössä koulun kanssa selvittämään, mitkä ovat faktat ja onko todellista uhkaa olemassa.

Monesti asia kuivuu kokoon, kun käy ilmi, että huhu on saanut siivet tai kyse on silkasta pilanteosta. Näin on esimerkiksi tapauksissa, joissa joku ylimääräistä vapaapäivää kaipaava raapustaa koulun vessan seinälle tekaistun uhkauksen.

Poliisi kuitenkin painottaa, että toisten turvallisuuden uhkaaminen vaikka vain pilanpäiten johtaa aina seurauksiin.

-Yleensä näistä tapauksista kirjataan rikosilmoitus ja asiaa tutkitaan esimerkiksi laittomana uhkauksena. Aina kun kyse on alaikäisestä tekijästä, tapauksen käsittelyssä ovat mukana myös lastensuojelu, koulukuraattori ja oppilashuolto, joiden kanssa pyritään selvittämään, miksi tilanteeseen on ajauduttu. Lastensuojelulla yhtenä keinona on esimerkiksi määräaikainen huostaanotto.

Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkimainingeissa koulun uhkatilanteiksi mielletään helposti nimenomaan näiden kaltaiset väkivaltatilanteet. Todellisuudessa ne ovat kuitenkin hyvin äärimmäisiä tapauksia. Tavallisempia uhkia ovat eri asteinen kiusaaminen, fyysinen väkivalta, tulipalot, varkaudet tai esimerkiksi koululle tuleva ulkopuolinen häirikkö.

-Mitä pienempiä oppilaat ovat, sitä useammin poliisin selvittelyyn tulevat asiat ovat fyysistä väkivaltaa, jonka hoitamiseen koulun paukut eivät ole riittäneet. Vanhempien oppilaiden kohdalla kyse on enemmänkin kirjoituksista tai uhkauksista esimerkiksi netissä tai esimerkiksi oppilaiden huoli kanssatoverinsa muuttuneesta käytöksestä.

Myös opettajiin kohdistunut häiriköinti esimerkiksi sähköpostitse tai puhelimitse on lisääntynyt. Opettajat kysyvätkin jonkin verran poliisilta neuvoa siihen, mitä tilanteelle voisi tehdä.

-Kouluilla on yllättävän hyvät valmiudet käsitellä uhkaavia asioita. Joskus ehkä liiankin hyvät, sillä asioita voidaan pyrkiä ratkomaan liian pitkään omin voimin, Petri Jokinen ja Jukka Rantala summaavat.

Tekniikka ei takaa turvallisuutta

Vaikka koulujen turvallisuudessa voidaan jossain määrin tukeutua teknisiin apuvälineisiin, kuten kameravalvontaan, ne eivät ratkaise läheskään kaikkia ongelmia.

-Yhteiskunta ei voi toimia siten, että ympäröimme koulun piikkilangalla ja aseistautuneilla vartijoilla ja olemme koko ajan varautuneet pahimpaan. Kyllä koulun turvallisuus on pitkälti arjen turvallisuutta ja pieniä asioita, ylikonstaapeli Jukka Rantala muistuttaa.

Koulujen turvallisuutta voidaan osaltaan parantaa koulujen henkilökunnalle kohdistettavalla koulutuksella, jossa käydään läpi erilaisia uhkakuvia ja turvallisuuskysymyksiä. Tärkeää myös on, että henkilökunta tuntee oman koulunsa turvallisuussuunnitelman ja koulurakennuksen poistumisteineen.

Koulujen turvallisuuskulttuuria käsiteltiin tiistaina ja keskiviikkona tutkimus- ja kehittämissymposiumissa, joka kokosi opetus-, sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijoita Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikköön Hämeenlinnaan. Tapahtuman järjestelyistä vastasi Oppilaitosten turvallisuuskulttuurin kehittämisverkosto. (HäSa)