Kolumnit Uutiset

Koulukeskustelu, lyhyt oppimäärä

Hattulan valtuuston keskiviikkoisessa kokouksessa tuli tunne siitä, että kaikki tämä on kuultu aiemminkin. Kokouksessa kiisteltiin Rahkoilan koulun lakkauttamisesta, ja argumentit olivat tuttuja lukuisista aiemmista koulukeskusteluista.

Koulun lakkautus on yleensä kunnan talouden kannalta ehdottoman välttämätöntä ja myös reilua kokonaisuutta ajatellen. Koulun puolustajat taas kyseenalaistavat kaikki laskelmat ja esittävät omansa niiden sijaan.

Sitten keskustellaan koulukuljetuksista, turvallisuudesta ja siitä, kumpi on parempi, iso vai pieni. Välillä muistellaan, minkälaista koulussa oli suurten ikäluokkien aikaan.

Lapsen etua puolustavat kaikki, kukin omista lähtökohdistaan.

Hattulalainen erikoisuus keskustelussa on se, että pienet koulut ovat kunnalle suorastaan elämän ja kuoleman kysymys.

Mauri Sariolan koulun ja Pelkolan koulun lakkauttamista kolme vuotta sitten perusteltiin hämmästyttävän samanlaisin sanakääntein kuin Rahkoilan lakkautusta nyt. Kriisi oli ovella, mutta vielä torjuttavissa.

Nyttemmin valtuustotyöstä luopunut Erkki Kauppinen (kok.) olisi silloin passittanut lakkautuksen vastustajat luovuttamaan saman tien Hattulan avaimet Hämeenlinnalle.

Keskiviikkona taas kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Ventola (kok.) sanoi, että lakkautuspäätös on tärkeä kunnan talouden tasapainottamisen ja itsenäisyyden kannalta.

Valtuustossa hämmästeltiinkin, että halvalla menee, jos itsenäisyys on 160 000 eurosta kiinni. No, heitot ovat heittoja, ja niitäkin koulukeskustelujen tiimellyksessä riittää.

Rahkoilan alueen asukkaille koulun lakkautuspäätös on valtava pettymys. Se on ymmärrettävää, sillä ratkaisua ei voi perustella esimerkiksi oppilaspulalla.

Pettymystä lisää varmasti se, että rahkoilalaisille on vuosien mittaan lupailtu monenlaista. Milloin koulu on pitänyt siirtää Pappilanniemeen, milloin sille on pitänyt rakentaa uudet omat tilat.

Samanlaista keskustelua ehdittiin käydä myös kunnan länsipuolella ennen Mauri Sariolan koulun ja Pelkolan lakkautusta.

Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että lupaukset uuden koulun rakentamisesta Mierolanpellolle eivät lasten vanhempia tässä vaiheessa lämmitä. Vastaavaa kun on kuultu monta kertaa ennenkin, eivätkä hankkeet ole toteutuneet.

Viisas kollegani sanoi kerran, että lapset eivät käy kouluverkkoa vaan koulua. Se on tietty paikka, johon liittyy monenlaisia tunteita ja syntyy muistoja.

Rahkoilalaisten ja muidenkin puolesta toivoisi, että jokin kouluhanke Hattulassa toteutuisi. Sitä en uskalla mennä sanomaan, pitäisikö sen olla Mierolanpellon koulu vai jokin muu.