Uutiset

Koulukuolema kulkee myös kaupungeissa

Tänä keväänä noin sadassa koulussa lauletaan suvivirsi viimeisen kerran, yleensä hyvin haikeissa tunnelmissa. Lopettavien joukossa on paljon maaseudun pieniä ala-asteita, mutta myös koulukuolema ei väistä enää kaupunkien tai suurtenkaan taajamien kouluja.

Pienten vähäväkisten kylien alakoulujen kohtalona on hiipua oppilaspulaan. Monikaan suomalainen kunta ei juuri alle 20 oppilaan kouluja ylläpidä. Kiistämätön tosiasia on, että kustannukset oppilasta kohden ovat pienissä kyläkouluissa kaksin, jopa kolminkertaiset verrattuna usean sadan oppilaan kouluihin.

Kustannusten erotus ei tietenkään päädy puhtaana kunnan kassaan, sillä harventunut kouluverkko aiheuttaa lisämenoja muun muassa koulukuljetuksiin. Tyhjilleen jäävät koulukiinteistöt nielevät jatkuvasti rahaa ellei niistä hankkiuduta nopeasti eroon.

Kaupunkien lopettavien lähiökoulujen kohtalon sinetöi pääsääntöisesti kehno kuntatalous, harvassa niissä on todellinen oppilaspula. Kovissa säästöpaineissa kouluverkkoa on ollut pakko tarkastella hyvin kriittisesti ja myös muutama kaupunkikoulu on tullut tiensä päähän.

Moni pikkukoulu, toki myös iso oppilaitos on päässyt tai päästetty huonoon kuntoon. Remonttirahoja ei yksinkertaisesti löydy ja koulutyön jatkaminen esimerkiksi homeisissa tiloissa ei käy päinsä. Valtiolta on jonkin verran herunut peruskorjausrahaa homekoulujen kunnostukseen, mutta ei kuitenkaan tarvetta vastaavasti. Kuntien peruskorjausvelka kasvaa kaiken aikaa.

Vaikka koulujen lopettaminen on ikävä asia niille, joita se suoraan koskee, Suomen yli puoli miljoonaa peruskoululaista saa edelleen laadukasta opetusta. Perusopetusta järjestetään edelleen yli kolmessatuhannessa koulussa.

Ala-asteen oppilaista 94 prosenttia asuu alle viiden kilometrin etäisyydellä koulustaan. Yläasteen oppilaista yli viiden kilometrin koulumatka on noin joka viidennellä.

Hyvätkin keskiarvot ovat vain keskiarvoja, eivätkä ne kerro koko totuutta. Aina löytyy oppilaita, myös ala-asteilta, joiden koulupäivä kestää kellon ympäri.

Kouluverkoston supistaminen tietää yleensä ryhmäkokojen kasvua. Se puolestaan lisää opettajien työtaakkaa ja ammattitaitovaatimuksia.

Suomalaiset oppimistulokset ovat kansainvälisissä vertailuissa erinomaisia. Sen todistaa muun muassa laaja Pisa-tutkimus.

Menestys ei kuitenkaan saa merkitä, että koulutuksen laadusta ja määrästä olisi varaa tinkiä. Päättäjät eivät pääse Pisa-tutkimuksen taakse piiloon päättäessään kouluverkon karsimisesta.

Peruskoulunsa päättävällä ikäluokalla, yli 60 000 nuorella on edessään jännittävät hetket. Lähipäivinä ratkeaa, mitä peruskoulun jälkeen.

Osa suuntaa lukioon, osa ammatillisiin opintoihin. Tärkeintä on, että jokainen nuori löytää paikkansa jostakin.

Viime vuosina koulupudokkaiden joukko on valitettavasti ollut kasvamaan päin. Huonolle kehitykselle olisi saatava pikainen loppu.

Päivän lehti

4.12.2020

Fingerpori

comic