Uutiset

Koululiikunnan monipuolisuus kiinni resursseista ja mielikuvituksesta

Vaikka opetussuunnitelma määrääkin yhä suuren osan koululiikunnan sisällöstä, entisajoista poiketen myös oppilaat ja opettajat pystyvät vaikuttamaan siihen, mitä liikuntatunneilla tehdään.

Monipuolisuus otetaan huomioon jo liikunnanopettajien nykykoulutuksessa, kertoo vasta vuoden verran liikunnan ja terveystiedon opettajana Äänekoskella Koulunmäen koulussa toiminut Heidi Piirala, 27.

-Koululiikunta on muuttunut, ja opetussuunnitelmankin mukainen tarjonta on aika monipuolista. 7.-luokkalaisten kanssa käymme laskettelemassa, 8.-luokkalaiset viedään kuntokeskukseen ja 9.-luokkalaisten kanssa keilaamme.

-Pyrimme eroon kauhukokemuksista ja tuemme myös niitä heikompia oppilaita, jotta hekin saavat liikunnan riemun kokemuksia. Vaarana on, saavatko lahjakkaat itselleen riittävästi haastetta.


Kaikissa kouluissa ei päästä edes uimaan

Heidi Piirala on yksi sadoista Suomen liikunnanopettajista, joka osallistuu perjantaina alkaneille ja lauantaina jatkuville liikunnan ja terveystiedon opettajien opintopäiville Hämeenlinnassa.

Hän kertoo, että oppilaat esittävät myös paljon toiveita, joita voidaan toteuttaa liikunnan valinnaiskursseilla, kuten elämys- tai uudet lajit -kursseilla.

-Niissä voidaan tehdä kertaluontoisia spesiaalijuttuja, kuten koskenlaskua, vaijeriliukua, seinäkiipeilyä tai melontaa. Olen pitänyt zumba- ja street dance -tunteja. Talviliikuntapäivinä voimme järjestää kaikenlaista lumilautailusta pilkkimiseen, Piirala luettelee.

Piirala kuitenkin harmittelee, että joka koulussa tilanne ei ole yhtä hyvä. Sitä, miten monipuolista koululiikunta on, säätelevät sekä resurssit että kekseliäisyys.

-Varmasti aika monessa koulussa raha tulee esteeksi. Joillain kouluilla ei pystytä toteuttamaan edes opetussuunnitelman mukaista uintia, mikä on harmi. Koulujen pitäisi toimia niin kuin McDonald’s, että menet mihin vaan, niin saat samanlaista palvelua.

-Paljon on valitettavasti myös opettajasta itsestään kiinni. Silti, vaikka kyseessä olisi tavallinenkin laji, erilaisilla harjoitteilla siitä voi saada aiempaa mielekkäämpää, Piirala sanoo.


Ryhmäkoot saisivat pysyä pieninä

Samoilla linjoilla on myös 25 vuotta liikunnanopettajana toiminut Elina Jylhä.

-Silloin kun rahat ovat vähissä, voi käyttää mielikuvitusta nyhjää tyhjästä -periaatteella. Monia asioita voi soveltaa. Esimerkiksi curlingia voi pelata mehupurkeilla, paljastaa Jylhä, joka on toiminut vuodesta 1988 Sotkamossa ja aloittaa maanantaina Napapiirin yläasteella Rovaniemellä.

Hänen mielestään sekä monien lajien kokeilemisella että muutamaan lajiin keskittymisellä on puolensa.

-Joku voi löytää innostuksen, kun pääsee kokeilemaan uusia lajeja. Taito taas kehittyy, kun jotain lajia opetellaan muutamia viikkoja.

Jylhä toivoo, että säästöjen kurimuksessa liikunnan ryhmäkoot pysyisivät mieluummin lähempänä 20:ta kuin 30:a.

-Fiilinki oppitunneilla paranee, kun koko aika ei mene pelkkään organisointiin. (HäSa)

Päivän lehti

27.5.2020