Uutiset

Koulumaailma hakee uutta suuntaa

Suomen koulut päättävät kevätlukukautensa tänään hämmentävimmissä tunnelmissa kuin vuosiin. Koulumaailma on taas kerran muutosten edessä, tulevaisuus on vielä hämärän peitossa.

Peruskoulun päättää 63 500 lasta, ylioppilaiksi leivotaan 32 000 nuorta ja ammattiin valmistuu 31 000 opiskelijaa, ammattikorkeakouluista 21 000.

Ensi syksynä peruskoulun ensimmäisen luokan aloittaa 57 000 lasta eli ikäluokat ovat tuntuvasti pienentymässä. Kun väheneviin oppilasmääriin liitetään perusopetuksesta vastaavien kuntien rahapula, ainekset kärkevään keskusteluun ja vaikeisiin päätöksiin ovat olemassa.

Vuosikymmeniä pienten kyläkoulujen kuolemia on surtu maaseudulla. Maaltapaon aalto pyyhki kylien yli, väki kaikkosi työn perässä kaupunkeihin ja taajamiin. Kouluihin ei yksinkertaisesti löytynyt oppilaita.

Koulukadon toinen aalto on parhaillaan nousemassa, nyt liipasimella ovat kaupunkilähiöiden pikkukoulut. Niitä ei olla lopettamassa pelkästään oppilaspulan, vaan rahan takia. Veroeurot eivät enää riitä pienten yksiköiden ylläpitoon, sosiaalityö ja terveydenhuolto vievät entistä vahvemman siivun kuntien rahoista.

Kukaan tuskin kykenee kiistämään pienen viehättävän koulun vahvuuksia. Opetusryhmät ovat pieniä, opetus on tehokasta ja mahdollisiin häiriöihin on helppo puuttua nopeasti. Kotien ja koulun vuorovaikutus toimii.

Idylliin ei valitettavasti ole enää varaa, kouluverkko on harvennuksen edessä. Tosiasiat, pienenevät oppilasmäärät ja rahan niukkuus on tunnustettava. Aikanaan sadalletuhannelle koululaiselle rakennettu verkosto ei ole tarpeen, jos oppilaita on puolet vähemmän.

Toinen koulumaailmaa koskettava kysymys kuuluu, kykeneekö koulutus vastaamaan työelämän huutoon. Lukioiden suosio on vankkaa, ne ovat suorastaan yliarvostettuja. Toisaalta ammattikouluihin ei riitä tulijoita. Vaikka kurssit saadaan vielä joten kuten täyttymään, opintonsa keskeyttäneiden määrä on luvattoman suuri. On melkoista voimien tuhlausta järjestää opetusta, joka ei lopulta johda mihinkään.

Suomesta loppuvat osaajat, ammattilaiset monista tehtävistä. Suuret ikäluokat tekevät lähtöä eläkkeelle eivätkä entistä pienemmät ikäluokat kykene täyttämään syntyvää vajetta.

Yksi keino on työelämän ja oppilaitosten välinen yhteistyö. Opintojen lomaan sijoitetut harjoittelujaksot ja kesätyöt tutustuttavat nuoria ammatteihin ja työelämään.

Ensimmäiset kokemukset ovat usein ratkaisevia ja niinpä työnantajien kannattaa panostaa nuoriin. Kokemukset yhteistyöstä ovat pääsääntöisesti rohkaisevia ja sitä pitää ehdottomasti jatkaa ja tiivistää.

Suomalaisten hyvinvointiyhteiskunnan perusta on valettu kouluissa. Perusta ei murru, vaikka moni asia koulumaailmassa uudistuukin. Ydin on kunnossa.

Aikaa on tulkittava oikein ja ennakoida välttämättömät muutokset. Vastahanka ilman realististen vaihtoehtojen esittämistä tekee prosessista turhan kivuliaan eikä johda mihinkään.

Koulukadon toinen aalto on nousemassa, nyt liipasimella ovat kaupunkilähiöiden pikkukoulut.