Uutiset

Koulutuksessa ei varaa muoti-ilmiöihin

Ammattikorkeakoulujen insinööriopiskelijat poistuivat opinahjoistaan keskiviikkona iltapäiväksi. Nelisenkymmentätuhatta nuorta on huolissaan siitä, mistä oppiarvon jälkeen löytyy leipäpuu. Insinöörejä valmistuu vuosittain kymmenentuhatta, mutta koulutusta vastaavaa työtä saa vain puolet.

2000-luvun opiskelijat maksavat 1990-luvun Nokia-vetoisen teknologiahuuman hintaa. Aloituspaikat ovat 15 vuodessa kolminkertaistuneet. Tosin kuluvalla vuosituhannella niitä ei enää ole lisätty.

It-huuma sokaisi niin päättäjät, oppilaitokset kuin työnantajatkin. Uskottiin, ettei uuden toimialan kasvulle ole lakikorkeutta näkyvissä.

Kupla on kuitenkin puhjennut. Sen jäljiltä jäi toki paljon pysyviä työpaikkoja, mutta kasvun taittuminen on muuttunut insinöörien alamäeksi.

Ongelmia opiskelupaikkojen ja työmarkkinoiden kohtaamisessa on muuallakin kuin teknisillä aloilla. Monissa oppilaitoksessa koulutetaan viestintäalan ammatteihin. Aloituspaikkoja on parisentuhatta, mutta työpaikkoja avautuu vuosittain vain viitisensataa. Koulutuskupla on alan pienuuteen nähden liian iso. Työura mediassa kiinnostaa nuoria, se on muotiala, mutta on väärin houkutella heitä alalle, jossa työpaikkoja on rajallisesti.

Oppilaitosverkon harventaminen on tuskallista työtä. Se nähtiin 1990-luvun alussa, jolloin kymmeniä maatalousoppilaitoksia suljettiin tai niiden opetus suunnattiin tyystin muille aloille. Tuolloin oli ennustettavissa maatalouden rakennemuutos, joka on myös toteutunut. Niinpä koulutusta karsittiin rajusti. Perin kivulloinen ratkaisu oli oikea.

Insinööriopiskelijat ovat huolissaan paitsi työpaikoistaan, myös harjoittelupaikoistaan sekä ammattikorkeakoulujen rajallisista voimavaroista. Opetusryhmät ovat heidän mielestään liian suuria eikä opettajia ole riittävästi. Opiskelijat esittävät aloituspaikkojen vähentämistä tuhannella ainakin viiden seuraavan vuoden ajan. He ovat oikealla asialla Mahtaako tuhannen opiskelupaikan vähentäminen edes riittää?

Lähtökohdaksi koulutustarjonnassa pitää ottaa työelämän kysyntä. On kansantaloudellista tuhlausta kouluttaa ihmisiä tehtäviin, joita ei ole olemassa. Vaikka Suomi on aukonut ikkunoita maailmalle ja EU:ssa työvoiman liikkuminen maasta toiseen on vapaata, ei ole viisasta kouluttaa työvoimaa ulkomaille.

Aivovienti käy ajanoloon hyvin kalliiksi. Kansainvälisestä kokemuksesta on varmasti hyötyä suomalaisille työnantajille, silti koulutustarjonnassa on ensisijaisina kotimaiset tarpeet.

Suomessa kaivataan uusia yrittäjiä, sillä nykyiset alkavat olla jo ikääntynyttä joukkoa. Perin monessa oppilaitoksessa koulutetaan palkansaajia, yrittäjyyskoulutus on vielä lapsen kengissä.

Joitakin myönteisiä avauksia on toki nähtävissä. Ammattikorkeakoulujen yhteyteen perustetut yrityshautomot antavat viitteitä siitä, että koulumaailmassa ollaan heräämässä todellisuuteen.

Monessa oppilaitoksessa koulutetaan palkansaajia, yrittäjyyskoulutus on vielä lapsen kengissä.

Päivän lehti

19.1.2020