Kolumnit Uutiset

Koulutuspihistely on pois tulevaisuudelta

Suomessa tehtiin 1960–1970-luvuilla päätökset, jotka nostivat pienen valtakunnan aallonharjalle.

Tärkein tässä suhteessa oli peruskoulu-uudistus, jonka ansiosta kaikki suomalaiset oppilaat saivat julkisesti kustannetun koulutuksen.

Peruskoulu teki sen, että kaikki lapset pääsivät ilman eri hakuja tavoittelemaan maksutta myös ylioppilaslakkia, mikä puolestaan avasi oven korkeakoulutukseen.

Suomessa käyttöön otetussa järjestelmässä suuri osa kansasta pääsi oppiputkeen. Korkea koulutustaso puolestaan vaikutti osaltaan siihen, että runsaan viiden miljoonan asukkaan kansakunnasta tuli loistavaa osaamista. Maksuton koulutus ja maksuton korkeakoulutus ovat parasta, mitä Suomessa on tehty.

Koulutus ja laadukas tutkimus vastaavat samaa kuin tuotekehitys yritykselle.

Esimerkiksi tuotekehitykseensä keskittynyt Kone on muutamassa vuodessa kehitellyt esimerkiksi konehuoneettoman hissin ja hiilikuituköyden. Nämä ovat pari syytä siihen, että yhtiöllä porskuttaa niin hyvin kuin nyt.

Pieni ja korkean elintason kansakunta pystyy kilpailemaan parhaiten korkealaatuisella osaamisella. Työkustannuksemme tulevat aina olemaan korkeammat kuin vaikkapa Puolassa, Kaukoidässä tai Afrikassa. Yhteiskuntasopimuksen tavoittelemat kilpailukykyloikat eivät muuta tätä tosiasiaa.

Hallituksen kaavailemat leikkaukset opintotukeen nytkähtivät eteenpäin, kun selvitysmies, professori Roope Uusitalo luovutti esityksensä opetus- ja kulttuuriministeriölle. Opintotuen määrää halutaan pienentää ja lainan osuutta kasvattaa.

Opiskelijan elantomahdollisuuksia ei myöskään helpota se, että tukikuukausien tulorajoista pidetään kiinni. Tienata ei saa, jos haluaa leivänmuruja valtiolta.

Opintotukileikkaukset jatkavat osaltaan korkeakoulutukseen iskeneitä säästöjä, jotka ovat patistaneet koulutettuja ammattilaisia kilometritehtaalle kaikkialla Suomessa. Onneksi tiedeyhteisö on riittävän kansainvälinen, että irtisanotut tutkijat voivat löytää työtä esimerkiksi muiden EU-maiden yliopistoista.

Totta kai koulutus on kallista, mutta niin on kaikki tuotekehitys. Tyhmintä, mitä säästötalkoissa voi tehdä, on leikata tulevaisuuden kasvulta siivet.

Kumpi on tärkeämpää: se, että julkista velkaa saadaan nyt taitettua, vai se, että suomalaiset jäävät vuosikausiksi taidoissaan jälkeen?