fbpx
Uutiset

Kovia väitteitä Venäjän hakkuista

Greenpeace on saanut taas kerran suomalaiset metsäjätit takajaloilleen: sen mukaan laittomasti hakattua puuta päätyy rajantakaisesta Karjalasta Suomeen suuria määriä, etenkin UPM:lle ja Stora Ensolle.

Järjestön perusteluina ovat viime kesän maasto- ja asiakirjatutkimukset sekä asiantuntijahaastattelut. Väite on kaikkea muuta kuin löysä, se on dokumentoitu internetissä sanoin, kuvin, kartoin ja videoin.

Ympäristöjärjestöjen voima kumpuaa niiden kannanottojen saamasta runsaasta julkisuudesta. Voimankäytössä on tyypillistä vastuuttomuus ja usein myös selvät ylilyönnit: järjestöt eivät ole vastuussa kenellekään väitteidensä seurauksista.

Metsäteollisuus on vaarassa kajauttaa päänsä Karjalan mäntyyn, jos viimeisimpiä väitteitä ei pystytä tehokkaasti torjumaan. Saksalaiset paperinostajat ovat erittäin ympäristötietoisia ja yhä myös herkkänahkaisia, vaikka pahin yliherkkyys alkaakin olla toivottavasti ohi.

Metsäteollisuus on erittäin riippuvainen Venäjältä tuodusta puusta. Yksin UPM tuo vuosittain noin neljä miljoonaa kuutiometriä eli 80 000 rekkakuormallista puuta. Kaakkois-Suomi elää ainakin osittain Venäjän metsistä.

UPM suhtautuu Greenpeacen tietoihin viileästi ja ilmoittaa pyrkivänsä “kaikin keinoin varmistamaan”, että tuntee hankkimansa puun alkuperän. Mitä ilmeisimmin keinot eivät ole vielä riittäviä. Greenpeacen kuvassa rekka ajaa UPM:n Lappeenrannan paperitehtaan portista sisään – ja lastina on väitteen mukaan laittomasti hakattua puuta.

Kansainvälinen ympäristöpeli ei ole metsäyhtiöille mitenkään uutta. Siksi niiden toiminnan pitää olla vähintäänkin yhtä tehokasta kuin ympäristöjärjestöjen. Toki olisi parasta, jos tavoitteet olisivat yhtenevät ja metsäkiistojen rintamalinjat murenisivat. Toistaiseksi yhteisymmärrystä on valitettavasti voitu vain hartaasti toivoa.

Stora Enson reaktio oli hätäisempi: yhtiö aikoo selvittää Venäjän viranomaisilta, millaisia puun korjuuta koskevat lait Venäjän Karjalassa tarkkaan ottaen ovat.

Stora Enson ilmoitus on rehellisyydessään paljastava. Venäjällä toimivilla yhtiöillä on tekemistä pysyäkseen jyvällä, mikä laki tai säännös on kulloinkin voimassa.

Kenellekään ei pitäisi olla yllätys, että Venäjällä hakataan metsää ja ammennetaan muutenkin luonnonvaroja kuta kuinkin surutta ja säännöksistä välittämättä. Greenpeacen löytämät laittomuudet liittyvät lähinnä hakkuusuunnitelmien ja ympäristövaikutusten arviointisuunnitelmien puuttumiseen. Venäjällä kyseisille suunnitelmille viitataan mitä ilmeisimmin kintaalla.

Kansainvälisillä markkinoilla toimivat alansa jättiläiset, metsäyhtiöt, ovat säännösten noudattamisen kuitenkin sitoutuneet, joten hapuiluun ei ole varaa. Yhtiöille on siirtynyt myös Venäjän viranomaisille kiistatta kuuluvaa vastuuta.

Oikea kohde Greenpeacen metsäyhtiöitä iskevälle kirveelle on Venäjällä, mutta sen huutaminen ei auta. Metsäjättien on hoidettava leiviskänsä itse.

Menot