Uutiset

Kovin aikaisia vaalimittauksia

Helsingin Sanomien elokuussa teettämän mielipidekartoituksen mukaan 52 prosenttia äänestysikäisistä aikoo äänestää ”täysin varmasti” lokakuun kunnallisvaaleissa. Suomen Gallupin tuoreen, syyskuisen, selvitys kertoo, että suomalaisen into äänestää olisi laskussa. Yli 2 300 henkilön puhelinhaastattelu kertoo varmojen äänestäjien joukon kutistuneen tasan 50 prosenttiin. ”Melko varmoja” äänestäjiä oli syyskuussa 27 ja lokakuussa 29 prosenttia.

Äänestäjien mielen liikkeitä on mielenkiintoista ja yhteiskunnallisesti tärkeääkin kaiken aikaa seurata. Helsingin Sanomat on mielipidekartoituksineen kuitenkin aikaansa edellä. Syyskuussa kunnallisvaaleista ja niiden teemoista keskusteltiin lopulta varsin vähän, joten on sangen ymmärrettävää, etteivät suomalaiset tunne toistaiseksi kuntavaaleja läheiseksi asiaksi.

Kokonaisuutena Suomen Gallupin mielipidekyselyn tulos on rohkaiseva. Sekä syys- että lokakuussa selvä enemmistö äänioikeutetuista ottaa kuntavaalit vakavasti. Kummassakin kartoituksessa ainoastaan kuusi prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei missään tapauksessa äänestä kuntavaaleissa. Tähän joukkoon, joka on ilahduttavan pieni, on jokseenkin mahdotonta vaikuttaa. Kansanvallassa pitää hyväksyä sekin tosiasia, että osa kansasta suhtautuu demokratiaan jyrkän kielteisesti.

Ketään ei yllätä tieto, jonka mukaan nuoret ovat todennäköisesti laiskoja äänestäjiä myös kunnallisvaaleissa. HS-Gallupin tuloksen perusteella nuorista ainoastaan 22 prosenttia on varmoja äänestäjiä – eläkeläisistä takuuvarmoja äänestäjiä on lähes 70 prosenttia. Suomalaisnuorilla on perin hento ote kunnalliseen kansanvaltaan.

Nuoret voi laskea, vääryyttä tekemättä, suomalaisen demokratian kärjistyväksi ongelmaksi. Politiikan tutkijat ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että passiivisuus ruokkii passiivisuutta. Kun nuori jättää vaalin toisen jälkeen väliin, hänestä kasvaa vähitellen jokaisissa vaaleissa passiivinen kansalainen. Eläkeläisille äänestäminen on puolestaan elämäntapa, kansalaisvelvollisuus.

Puolueista ja ehdokkaista on tehty syyllisiä nuorten passiivisuuteen. Varmasti esimerkiksi vaalikampanjoissa on piirteitä, jotka eivät puhuttele lainkaan äänioikeutettuja nuoria. Turha ongelmasta on kuitenkin syyttää yksin puolueita. Koulujen ja jopa yliopistojen olisi kyettävä tehostamaan yhteiskunnallista opetustaan. Nuoret eivät innostu asioista, joista heillä on olemattoman vähän tietoa.

Kuntavaalien loppusuora on vasta aukeamassa. Tiivis, ehkä ainoastaan pariviikkoinenkin, kampanjointi on mitä ilmeisemmin äänestäjien mieleen. Pitkä kampanja, jossa puolueet ja ehdokkaat vannovat yhdestä suusta peruspalvelujen nimiin, johtaa helposti vaaliväsymykseen. Puolueiden on erityisen tärkeää muistaa, että kuntalaiset ovat taivaita hipovien ideoiden ja iskulauseiden sijaan kiinnostuneita oman kuntansa kehittämisestä.

Päivän lehti

26.5.2020