Uutiset

Köyhtynyt Venäjä ei säästä armeijasta

 

Moskovalainen professori Natalia Zubarevich näkee yhtäläisyyksiä talousvaikeuksissa kamppailevan nyky-Venäjän ja Neuvostoliiton loppuaikojen kanssa. Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa Helsingissä maanantaina puhunut Zubarevich on Moskovan valtion yliopiston professori maantieteen laitoksella. Hän on erikoistunut alueiden sosiotaloudelliseen kehitykseen.

– Vaikka Venäjän talous on romahtanut, tämän vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana käytettiin jo 40 prosenttia vuoden puolustusbudjetista. Raha, mikä laitetaan puolustukseen, on pois muusta.

– Neuvostoliitto lisäsi puolustusmenoja, kun oli Afganistanin sota. Nyt on Ukrainan kriisi ja talousvaikeuksissa oleva Venäjä laittaa rahaa puolustukseen.

Natalia Zubarevichin mukaan kehitys voi johtaa vain huonoon loppuun. Milloin, sitä hän ei osaa sanoa.

– Presidentti Vladimir Putin on sanonut, että Venäjän talous kääntyy parempaan kahden vuoden päästä. Itse uskon, että siihen menee paljon kauemmin, Zubarevich sanoo.

Zubarevich korostaa, että pääsyy Venäjän talousongelmiin on vuonna 2012 alkanut öljyn hinnan lasku. Vuonna 2013 öljy- ja kaasumaksuilla rahoitettiin puolet alueellisten budjettien menoista.

Vaikka öljyn hinta nousisikin, huono ja tehoton hallinto ja rakenteelliset ongelmat vaikuttavat Zubarevichin mukaan siihen, että taloutta ei saada nousuun. Suurta öljyn hinnan nousua ei ole odotettavissa, eikä pieni nousu nosta korruptoitunutta taloutta jaloilleen.

– Ukrainan kriisi ja EU:n taloudelliset pakotteet ovat vaikuttaneet siihen, että venäläiset liikemiehet eivät saa halpaa lainaa ulkomailta. Mutta EU:n pakotteiden merkitys Venäjän huonoon taloustilanteeseen on pieni verrattuna öljyyn. Pakotteet toki lisäsivät entisestään jo alkanutta huonoa kehitystä.

Erityisen huonosti menee Venäjän Ukrainalta valtaamalla Krimillä.

– Krimin budjettituloista 85 prosenttia on tukia. Osuus on hyvin lähellä Tšetšeniaa ja Ingušiaa, Zubarevich sanoo.

– Krimin budjettimenoista puolestaan valtavat 45 prosenttia on ihmisille maksettavia lisiä kuten lisäeläkkeitä tai asumislisiä. Mutta nämä tuet ovat vain niille, jotka ovat valtiolla tai armeijalla töissä.

Suomen lähialueet Karjalan tasavalta ja Arkangelin alue ovat myös syvissä ongelmissa. Niissä teollisuus on ollut ongelmissa, tehtaita on lopetettu ja työttömyys kasvanut, vaikka muuten työttömyysaste on Venäjällä vain viisi prosenttia.

Murmanskin alue nikottelee, mutta pärjää Arkangelia paremmin. Sen sijaan maatalousvaltainen Etelä-Venäjä menestyy taloudellisesti paremmin.

Venäjän syrjäseuduilla ihmiset ovat tottuneet pärjäämään vähällä ja he tulevat toimeen lamankin aikana. He ovat myös omavaraisia.

– Pahiten talouslama iskee kaupunkien keskiluokkaan. He ovat ehtineet tottua hyvään elintasoon. He putoavat korkeimmalta.  Miten kauan kaupunkien keskiluokka on hiljaa, vai onko odotettavissa levottomuuksia, kysyy Zubarevich. (LM–HäSa)

Asiasanat

Päivän lehti

29.11.2020

Fingerpori

comic