Uutiset

Köyhyys ei poistu hyvällä tahdolla

Tänään päättyvä Helsinki-konferenssi on mainittu Suomen ja Tansanian johtaman, globalisaation hallintaan pyrkivän Helsinki-prosessin huipentumaksi. Kokoukseen on ottanut osaa yli 600 edustajaa 73 maasta lähes kaikilta maailman kolkilta.

Suuria mullistavia tuloksia ei Helsingissä saavuteta, mutta on Suomelle kunniaksi, että maailman ongelmia edes yritetään pohtia, vaikka ratkaisut ovat vaikean ja mahdottomalta tuntuvan tien päässä.

Tähän asti vuonna 2002 alkanutta Helsinki-prosessia on viety eteenpäin paljolti presidentti Tarja Halosen johdolla. Hänen aktiivisuutensa globalisaatiokysymyksissä on herättänyt myös närää.

Halosen painotukset ovat hänen valintansa. Presidentti on keskittynyt toimenkuvansa sisällä kansainvälisiin kysymyksiin, joissa hän on kiistatta omimmalla alueellaan. Torstaina Tarja Halonen toisti konferenssipuheessa vanhaa teemaansa eli korosti naisten aseman merkitystä köyhyyden poistamisessa.

Helsinki-prosessin asialista on valtaisa, kun esillä ovat olleet lähes kaikki maailmanlaajuiset kysymykset köyhyydestä, terveydestä ja turvallisuudesta aina ihmisoikeuksiin, ympäristöön sekä hyvään hallintoon.

Globalisaatiossa kaikki liittyy kaikkeen, mikä jättää sen tavallisille kansalaisille ja myös useimmille yhteiskunnallisille vaikuttajille auttamatta etäiseksi.

Yksin Suomen, Tansanian tai Halosen eväillä ei maailmaa pelasteta, mutta tarvitaan myös aloitteentekijöitä, jotta suuret ja mahtavat havahtuisivat.

Tarja Halonen kaipaa globalisaation hallintaan uusia toimijoita. Hänen mukaansa kansainvälisiin päätöksentekojärjestelmiin tarvitaan esimerkiksi kansalaisjärjestöjä ja monikansallisia yrityksiä.

Halosen hahmotelma edustaa jalat irti maasta -ajattelua. Haikailu uusien toimijoiden perään on toiveajattelua, kun valta on nykyisillä.

Pelkällä hyvällä tahdolla tai uskolla köyhyys ei poistu maailmasta.

Mitä tehdä presidentti Halosen kaipaamilla uusilla kansainvälisillä toimijoilla, jos nykyisetkään eivät onnistu tehtävissään? Kansainväliset mahtijärjestöt, johtavien teollisuusvaltojen G-8, maailman kauppajärjestö WTO ja kaikkien maiden YK ovat kaikki vasta alkutekijöissä globalisaatiokysymyksissä.

Helsinki-konferenssi pohjustaa ensi viikolla New Yorkissa pidettävää YK:n huippukokousta, joka puolestaan pureutuu käytännön toimiin, joita tarvitaan maailmanjärjestön vuosituhattavoitteden saavuttamiseksi.

YK:n kehitysohjelma UNDP julkisti keskiviikkona vuosituhatohjelmaan liittyvän raporttinsa, jonka mukaan alle dollarilla päivässä elävien nostaminen köyhyysrajan yläpuolelle maksaisi noin 300 miljardia dollaria eli 241 miljardia euroa.

Onko se paljon vai vähän? Maailman rikkaimpien tuloista summa on vain pieni siivu.

Köyhyysraportin tavoite jää valitettavasti omantunnon julistukseksi, joka ei koskaan toteudu.