Uutiset

Köyhyys Suomessa lisääntyy Yhä useampi suomalainen joutuu hakemaan leipänsä hyväntekeväisyysjärjestöjen tai kirkon ruoka-avusta.

Köyhyyttä mitataan Suomessa monella eri tavalla. Köyhä on meillä se, jonka tulot jäävät alle 60 prosentin väestön keskimäärin käytettävissä olevista tuloista.

Tätä mittaustapaa pidetään ongelmallisena sen takia, että kun kansalaisten keskimääräiset tulot kasvavat, nousee myös köyhyysraja samassa suhteessa.

Arvostelijoiden mukaan köyhyyden määritelmän pitäisi lähteä siitä, kärsiikö tuon määritelmän mukainen köyhä puutetta, vai ei.

Kun mukaan lasketaan kaikki täysi-ikäiset, joukkoon mahtuu opiskelijoita ja osapäivätyöntekijöitä, jotka saavat tukea esimerkiksi hyvin toimeentulevilta vanhemmilta ja elävät aineellisesti hyvin.

Arvostelijat ovat ainakin osin oikeassa. Siitä ei kuitenkaan päästä mihinkään, että yhä useampi suomalainen joutuu hakemaan leipänsä hyväntekeväisyysjärjestöjen ja kirkon ruoka-avusta ja turvautumaan säännöllisesti toimeentulotukeen.

Toimeentulotuen piiriin kuului viime vuonna 340 000 suomalaista. Luku on jatkuvasti kasvanut.

Köyhyyden lisääntymiseen keskeisesti vaikuttava tekijä on työttömyyden kasvu. Suomessa täyden työpäivän teko nostaa ihmisen lähes automaattisesti köyhyysrajan paremmalle puolelle.

Ongelmana on riittämätön ja huonosti kehittynyt perusturva. Sen taso on aivan liian alhainen.

Hallitukset toisensa perään ovat luvanneet parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien elämisen edellytyksiä.

Keskeiset toimenpiteet ovat kuitenkin jääneet tekemättä. Verotuksen alarajaa ei ole nostettu yli vuosikymmeneen, vaikka tuloverotukseen on tehty miljardien kevennyksiä. Myöskään kunnallisverosta tehtävää ansiotulovähennystä ei ole laajennettu kaikkiin tuloryhmiin. Työmarkkinatuen, perustulon ja kansaneläkkeen saajat maksavat veroa noin 20 prosenttia runsaan 500 euron tulosta, kun palkansaajan veroprosentti nousee samaan vasta yli 1500 euron tulosta.

Eli kaikkein köyhimpiä rangaistaan palkansaajia kovemmalla verotuksella!

Entistä kovemmalle köyhä kansanosa joutuu jatkossa, kun hallitus ryhtyy korjaamaan kestävyysvajetta. Nyt valtion menot uhkaavat jäädä kahdeksan miljardia euroa tuloja suuremmiksi vuodessa, jos mitään ei tehdä.

Jo tässä vaiheessa kolme suurinta puoluetta on ilmoittanut, etteivät ne tule kajoamaan esimerkiksi asuntolainojen korkovähennykseen. Rohkeus ei myöskään riitä verojen korottamiseen ja subjektiivisten oikeuksien karsimiseen. Poliitikot pelkäävät äänestäjien reaktioita.

Suurin osa suomalaisistahan voi hyvin, ja hyvinvoivat perheet ovat myös aktiivisia äänestäjiä. Heikoimmin kansalaisoikeuttaan käyttävät pientuloiset, tulonsiirtojen varassa elävät.

Kun päätökset tehdään kansalaisten enemmistön mieltymysten mukaan, jää köyhien aseman parantaminen jatkossakin kauniiden puheiden varaan.

Kansalaiset toki sanovat mielipidetiedusteluissa, että köyhien asemaa pitää parantaa. Kun sitten mennään keinoihin, ääni kellossa muuttuu.

Viimeksi tehdyssä kyselyssä suomalaisten enemmistö kannatti valtion menojen vähentämistä. Käytännössä se merkitsee juuri heikompiosaisten etuuksiin kajoamista.

Päivän lehti

6.4.2020