Uutiset

Kranaatinheitinonnettomuus

Rami Heikintupa pohdiskeli 14.12.2005 mielipidepalstan kirjoituksessaan äsken sattunutta kranaatinheitinonnettomuutta varsin ansiokkaasti.

Kranaatinheitin peruskoulutuksen viisikymmentäluvun puolivälissä saaneena haluaisin tähdentää hiukan silloin oppimiami asioita.

Itse heitintä ei ole kaksoislatauksen estämismielessä kehitetty millään tavoin vuosisadan alun miinanheittimestä ja sen edeltäjästä keskiajan mörssäristäkään. Kuitenkin sodassa oppinsa saaneet kokeneet kanta-aliupseerikouluttajamme korostivat koulutuksessa aina kaksoislatauksesta johtuvan putkiräjähdyksen mahdollisuutta. Tästä syystä kovapanosammunnat ammuttiin aina kaivetuista asemista, joissa heitinmiehistö poistui aina ennen aseen laukeamista omaan suojakaivantoonsa.

Minua on monasti puistattanut, kun näen uutisvälähdyksissä heittimellä ammuttavan maan pinnalta ja jopa tela-ajoneuvon lavalta. Ei siinä kouluttajien päätä ole paleltanut, kun tämä tapa on otettu käytäntöön. Onko sodasta kulunut liian pitkä aika?

Aseen teknillisen kehittämisen jalkaväen koulutustoimisto, tai miksi sitä elintä nykyisin kutsutaankaan, on täysin laiminlyönnyt ampumaturvallisuusmielessä, sitten ISP-52 -sytyttimen kehittämisen jälkeen.

Ei luulisi olevan kummoinenkaan vaikeus kehittää tähän hyvään ja tehokkaaseen, köyhän maan aseeseen ilmaisin, joka kertoisi, että edellinen kranaatti ei ole lähtenyt putkesta ja jopa suorastaan estäisi laukaisukoneiston toimimasta 120 mm kranaatinheittimen kyseessä ollen.

Kevyessä heittimessä ilmaisin voisi olla joko merkkivalo tai suorastaan mekaaninen este putken suulla.

Ilmaisin voitaneen kehittää magnetismia tai muuta nykyaikaista mittaustapaa hyväksikäyttäväksi tai se voisi tapahtua putken ja vastalevyn välissä olevalla rekyyli-iskun tunnistimella.

Televisiossa esiintynyt eversti väitti varusmiesten olleen täysin ammattimiehiä. Naurettava väite. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että vasta 4-5 vuoden kouluttajakokemuksen perusteella pidin itseäni ammattilaisena.

Puolustusvoimien aikaisempi komentaja, koki vänrikkivuosinaan ongelmia kanta-aliupseerien kanssa ja kirjoitteli vielä EU-kenraalina ollessaan näistä traumoistaan julkisuudessa ja halusi lopettaa kanta-aliupseerien tehtävät puolustusvoimista. Näin katkaistiin kouluttajaperinteiden kokemusperäinen tieto puolustusvoimissa ja laskua siitä maksetaan parhaillaan.

Erkki Terälä

yliluutnantti evp

Hämeenlinna