Uutiset

Kreikan kolmas paketti EVM:stä

Markkinoilla ennakoidaan, että Kreikka tarvitsee jo kesällä 30–50 miljardin euron kolmannen tukipaketin. Toteutuessaan paketti kanavoidaan Euroopan vakausmekanismin EVM:n kautta.

Suomen osuus EVM:n peruspääomasta on 12,6 miljardia euroa. Suomi on maksanut osakepääomaa 1,44 miljardia euroa. Osakepääomalla markkinoilta kerätään varoja vivuttamalla. EVM:n koko kapasiteetti on noin 700 miljardia euroa.

Hallitusneuvotteluissa eurokriisin hoidosta on kirjattu, että hallitus suhtautuu kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen. Mikäli EVM:ää käytetään, tulee se tapahtua vain mekanismin nykyisen kapasiteetin ja pääomarakenteen puitteissa.

Kreikan tukipaketit ovat yhteensä 240 miljardia euroa. Toisen tukipaketin 7,2 miljardin euron erän maksatus on vielä kesken, koska Kreikka on vaatinut väljennyksiä lainaehtoihin.

Aiheuttaako toisen tukipaketin hoito ongelmia hallitusneuvottelujen kirjauksen takia, pääekonomisti Aki Kangasharju Nordeasta?

– Ei, koska asiassa ei tarvita hallituksen uutta päätöstä, vaan paketti on siunattu ja käsitelty aiemmin. Kyse on siitä, täyttääkö Kreikka asetetut ehdot.

Jos Kreikka tarvitsee 3. tukipaketin, onko se ristiriidassa hallituslinjauksen kanssa?

– Linjaus ei aiheuta uudelle hallitukselle ongelmia muuta kuin perussuomalaisten kannattajien keskuudessa, jos Timo Soini on valtiovarainministeri. Käytännössä Soinikin joutuu taipumaan vakausmekanismin kautta ohjattavaan Kreikan kolmanteen tukipakettiin.

Entä jos vakausmekanismi tarvitsee lisää rahaa?

– Linjaus tarkoittaa sitä, että Suomi ei antaisi lisärahaa.

Voivatko Suomen riskit kasvaa 3. tukipaketissa?

– Kyllä, jos EVM:stä annettaisiin ulos niin paljon, että sen kokoa pitäisi kasvattaa. Sellaista ei nyt ole näköpiirissä, vaan EVM:n kapasiteetti riittää.

EVM:ssä voidaan hätätilassa päättää määräenemmistöllä. Mitä se vaikuttaa?

– En usko, että sitä käytetään, koska kyseessä ei ole poikkeustilanne. Lisävastuut ovat monessa maassa vastatuulessa.

Asiasanat

Päivän lehti

29.3.2020