Uutiset

Kreikassa poliitikot jatkavat pelejään

Kreikkalaiset poliitikot pelaavat yhä poliittisia pelejään panoksilla, jotka horjuttavat koko maailmantaloutta.

Markkinoilla huokaistiin helpotuksesta, kun pääministeri George Papandreou ilmoitti torstaina, ettei kansanäänestystä EU:n velkapaketista järjestetäkään.

Helpotusta lisäsi vielä tieto Papandreoun hallituksen saamasta luottamuslauseesta.

Uudet vaalit ilman pelastuspaketin hyväksyntää olisivat merkinneet katastrofia Kreikalle. Viive olisi vienyt maan maksukyvyttömään tilaan.

Viikonloppuna pääministeri haki tarmokkaasti laajempaa hallituspohjaa, jotta velkojien vaatimat uudistukset saadaan vietyä läpi. Myöhään sunnuntaina periaatepäätös yhteishallituksesta saatiinkin aikaiseksi.

Hallituksen kokoonpano ja pääministerin nimi selviävät tänään.

Se kuitenkin on varmaa, ettei uuden pääministerin nimi ole Papandreou. Hän ymmärsi asemansa heikkouden pääministerinä. Hän lähti kuitenkin siitä, että ensin pitää hoitaa pois alta akuutti kriisi. Sen jälkeen hän voi astua syrjään.

Helposti ei suunnitelma kuitenkaan toteutunut. Pääoppositiopuolueen Nea Demokratian johtaja Antonis Samaras nimittäin uhosi pitkään, etteivät he lähde mukaan yhteisrintamaan pelastamaan Kreikkaa.

Hän vaati myös välittömästi uusia vaaleja, vaikka tiesi niiden aiheuttamat valtavat riskit maan taloudelle. Vaalit järjestetäänkin, mutta vasta kun EU:n velkasopimus on ratifioitu.

Oppositiojohtajaa sanotaan itsepäiseksi ja lapselliseksi ihmiseksi, joka leikkii poliittisia leikkejään maailmantalouden vakauden kustannuksella.

Kreikkalaiset talouden asiantuntijat sanovat, että 90 prosenttia kreikkalaisista haluaa maan pysyvän eurossa. Kansalaiset myös ymmärtävät pelastuspaketin hyväksymisen välttämättömyyden. Protestit kohdistuvat enemmän poliitikkoja kuin pelastuspakettia kohtaan sinänsä.

Kreikan tilanne kertoo taas kerran siitä, miten talous on globaalia ja miten pienen maan poliittiset päätökset voivat ääritilanteissa horjuttaa maailmantaloutta.

Yksittäisten poliitikkojen mielipiteiden vaikutukset nousevat näissä tilanteissa kohtuuttoman suuriksi. Kansalliseen talouspoliittiseen päätöksentekoon onkin pakko saada laajempi ylikansallinen kontrolli.

Sen pitäisi tulla poliittisilla päätöksillä, eikä vain tilanteessa, jossa velkojat sellaisia asettavat lainansaannin ehdoksi.

Kreikan kohdalla ollaan nyt äärimmäisellä takarajalla. Ja on täysin kreikkalaisten itsensä käsissä, mitä he päättävät omasta, mutta myös koko maailmantalouden ja etenkin euroalueen kohtalosta.

Kuudetta lainaerää ei maalle makseta ilman pelastuspaketin hyväksymistä sellaisenaan. Uusien ehtojen pyytäminen ei nyt onnistu. Aikaa on enää kuukausi. Jos lainaerää ei tule, ajautuu Kreikka maksukyvyttömyyden tilaan, eikä kukaan osaa varmaksi sanoa seurausten tarkkoja vaikutuksia.