Kolumnit Uutiset

Kreikkalaiset uurnille epätietoisina

Sanotaan, että kreikkalaisilla on harvinaisen hyvä taito sotkea omat asiansa.

Väittämää on omiaan vahvistamaan huominen kansanäänestys.

Asiantuntijoiden mukaan suuri osa kreikkalaisista ei tiedä, mistä he äänestävät. Näin sanovat myös monet ateenalaiset katugallupeihin vastanneet.

Äänestyslapussa kysytään, pitäisikö Kreikan hyväksyä sopimus, johon kuuluu kaksi osaa ja jonka neuvottelutulos saavutettiin 25.6.2015 Euroopan komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa.

Ensimmäinen osa tarkoittaa nykyisen velkojen järjestelyn jatkamista ja toinen velanhoitokyvyn säilyttämistä ensimmäisen päättymisen jälkeen.

Mitä lainan ehtoja sopimuksessa on? Sitä ei äänestyslapussa lue. Jälkimmäisen kysymyksenkin edessä kreikkalaiselta menee helposti sormi suuhun.

Mitä velanhoitokyvyn säilyttäminen merkitsee käytännössä?

Pääministeri Alexis Tsiprasin puheet vielä lisäävät kansalaisten epätietoisuutta. Hän kehottaa kreikkalaisia kirjoittamaan äänestyslappuun ”ei” ja samalla hän ehdottaa euromaille kahden vuoden lainaohjelmaa.

Tsipras on kaiken lisäksi antanut ymmärtää, että EU:n talutusnuorassa rypeminen loppuu, kun sanotaan ”ei” uurnilla ja kreikkalaiset voivat jatkossa päättää omista asioistaan.

Viimeistään tässä vaiheessa alkaa kadota punainen lanka Kreikan tilanteeseen perehtyneiltäkin.

Miten kreikkalaiset voivat päättää omista asioistaan ilman velkojien vaatimuksia?

Ei kai pääministeri kuvittele, että velat voi jättää maksamatta, ja sen jälkeen Kreikka eläisi omillaan. Se merkitsisi täyttä kaaosta. Pankit kaatuisivat, eläkkeisiin ja julkisiin palkkoihin ei olisi enää varaa, lapset joutuisivat kouluista kaduille jne.

Ehkä Tsipras miettii, että jos kansa sanoo ”ei” rahoitussopimukselle, se antaa hänelle selkänojan neuvotella ehdoista uudelleen. Vielä kerran.

EU:ssa ajatellaan päinvastoin. Juonittelutarinalle pantiin jo piste.

Kreikkalaiset ovat kärsineet paljon talousahdingosta. Heidän mittansa alkaa täyttyä. Tätä vihaa on kanavoitu ovelasti velkojia kohtaan.

Jos antaa 300 miljardia euroa lainaa ja on valmis lisälainoitukseen, joskin tiukin ehdoin, pitäisi vihan kohde olla vallan muualla.

Päättäjät ovat hallituksesta toiseen antaneet korruption ja veronkierron porskuttaa.

Sylttytehdas löytyy sieltä, eikä Brysselin hallintokortteleista.

Menot