Uutiset

Kriisiä ei voi johtaa nykymallilla – keskustan varapuheenjohtaja ihmettelee sooloilua koronan hoidossa

Koronaviruksen toinen aalto kiihdyttää keskustelua torjuntatoimien johtamisesta. Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen vaatii johtovastuun keskittämistä valtioneuvoston kanslialle ja pääministerille.
Kriisiä pitää johtaa yksiselitteisesti valtioneuvoston kansliasta ja päävastuun on oltava pääministerillä. Hänellä pitää olla kaikki langat käsissä. Tarvittaessa hänen pitää voida puuttua ohi sektoriministeriöiden, keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen linjaa. Kuva: Mauri Ratilainen
Kriisiä pitää johtaa yksiselitteisesti valtioneuvoston kansliasta ja päävastuun on oltava pääministerillä. Hänellä pitää olla kaikki langat käsissä. Tarvittaessa hänen pitää voida puuttua ohi sektoriministeriöiden, keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen linjaa. Kuva: Mauri Ratilainen

Seesteisten kesälomien jälkeen hallituskumppaneilla näyttää olevan täysi rähinä päällä siitä, miten koronakriisiä hoidetaan.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sekä oikeusministeri Anna-Maja
Henriksson (r.) ovat julkisuudessa ihmetelleet muun muassa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) puheita pakkokaranteeneista.

Henriksson sanoi yllättyneensä kuultuaan Kiurun kertoneen, että Suomi ottaa käyttöön pakollisen karanteenin kaikille riskimaista Suomeen matkustaville.

Lintilä on korostanut talouden pyörien pyörimistä ja epäillyt sitä, kestäisikö Suomi uusia sulkutoimia.

Johtaminen hukassa

Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen on huolissaan.

Hänen mukaansa Suomen kriisinhallintajärjestelmä on ollut hukassa jo kauan.

– Kannattaa palata ajassa taaksepäin vuoteen 2004 ja tsunamiin. Meillä on se perusongelma, että kriisinhoidon johtaminen on liian siiloutunutta. Ministeriöt haluavat vahtia tiukasti omaa sektoriaan. Tämä on eittämättä ongelma. Ei tällä tavalla voi johtaa isoa yhteiskunnallista kriisiä, hän pohtii.

Honkonen muistaa, miten entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on kirjoittanut siitä, että hänellä oli pääministerinä vaikeuksia saada tarpeeksi tietoja tsunamista.

Ongelmia tehtaille

Koronalla on isoa vaikutuksia monella alalla, minkä vuoksi kriisiä on hoidettava keskitetysti.

– Matkustusrajoituksilla on suuria elinkeinopoliittisia vaikutuksia.

Hän antaa esimerkin.

– Sellutehtailla on huoltoseisokki kerran vuodessa. Se jäi viime keväänä tekemättä koronan takia. Työt oli tarkoitus tehdä syksyllä. Nyt on ajauduttu tilanteeseen, jossa huoltomiehet eivät pääse maahan. Huoltotöitä tekee vain tietty erityisosaajien ryhmä, joka kiertää maailmalla paperitehtaissa.

Hän jatkaa, että huoltotöiden viivästymisellä voi olla iso vaikutus teollisuuteen ja huoltovarmuuteen. Kaikki osaaminen ei ole Suomessa, ja viivytyksillä voi olla isot kerrannaisvaikutukset.

Lapin talvimatkailu on toinen esimerkki.

– Talvi on tulossa ja matkailusesonkiin pitäisi varautua, mutta selkeät linjaukset puuttuvat.

Mikä olisi toimiva malli?

– Kriisiä pitää johtaa yksiselitteisesti valtioneuvoston kansliasta ja päävastuun on oltava pääministerillä. Hänellä pitää olla kaikki langat käsissä. Tarvittaessa hänen pitää voida puuttua ohi sektoriministeriöiden.

Honkosen mukaan kriisinhoitoa on pohdittu puolueen sisällä.

– Kyllä siitä on keskusteltu ja tätä ajattelumallia on laajemminkin esillä.

Nykymalli ei toimiva

Hän täsmentää, että hallitus on neuvotellut paljon koronan hoidossa ja onnistunut monissa asioissa. Olennaista olisi muistaa se, kuka johtaa kriisinhallintaa.

– Tämä nykymalli ei toimi.

Honkonen ei tyrmää tasavallan presidentti Sauli Niinistön keväällä ehdottaman niin sanotun nyrkin perustamista.

Niinistön kriisinyrkki olisi koostunut kriisiryhmästä, joka olisi kartoittanut ongelmat, hankkinut tietoja, kerännyt julkista ja yksityistä tietoa ja esittänyt hallitukselle tilannekuvaa sekä antanut ehdotuksia.

– En ymmärrä, miksi tätä ehdotusta paheksuttiin niin paljon. Tällaisen ryhmän perustamisesta tuskin olisi ollut ainakaan haittaa.

Kriisinhallinnan johtamisen selkeyttäminen on tärkeää, jos toinen aalto iskee vauhdilla.

– Katselin muistiinpanojani viime keväällä. Nyt koronatapausten määrän nousu noudattaa samaa linjaa kuin maaliskuussa. Siitä kului pari viikkoa ja Suomi pantiin kiinni. Jotta toinen aalto pystytään välttämään, on sooloilu unohdettava, ja kriisiä hoidettava yhdestä kohteesta.

Päivän lehti

19.9.2020

Fingerpori

comic