Uutiset

Kriisinhallinta tarvitsee Suomeakin

Ei ole syytä kuvitella, että turvallisuudesta huolehtii aina joku muu.

Veriset opetukset entisen Jugoslavian alueella eivät jättäneet vähääkään kyseenalaiseksi, tarvitaanko Euroopassa omaa kriisinhallintakykyä. EU ei onnistunut tukahduttamaan väkivaltaa, vaan Naton piti tulla hätiin.

Eurooppa kaipaa kykyä sekä pitkäaikaisiin operaatioihin että nopeaa toimintaa vaativaan kriisinhallintaan.

EU on rakentanut vaihe vaiheelta valmiuttaan. Suomi on katsonut tarpeelliseksi olla alusta alkaen mukana, mikä on täysin perusteltua, koska ei ole syytä panna päätä pensaaseen ja kuvitella, että yhteisestä turvallisuudesta huolehtii aina joku muu.

Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että Suomi suunnittelee Ruotsin kanssa EU-joukkoa ja samaan aikaan kaavaillaan yhteistyötä myös Saksan ja Hollannin kanssa. Tiedot oli kaivettu Ruotsin puolustusvoimien uudistusesityksistä.

Suomen ja Ruotsin yhteistyökaavailu ei ole suuri uutinen.

Toki pienen maan on pakkokin lähteä kriisinhallintaan yhdessä muiden kanssa. Muuhun ei oikein ole mahdollisuuksiakaan. Ruotsi tuskin on kuitenkaan Suomelle ainut kumppani.

Suomella on vahvat perinteet rauhanturvatoiminnasta maailman kriisipesäkkeissä. Kokemusta ei pidä aliarvioida. Ei myöskään pidä kuvitella, että suomalaiset maailman kriiseissä voisivat toimia iät ajat samoilla valtuuksilla kuin aikaisemmin.

Voimankäytön rajoitukset ovat toimivia periaatteita, mutta nekin saattavat jäädä auttamatta ajastaan jälkeen. Kansainvälisen joukon osana suomalaiset tarvitsevat samat valtuudet kuin muutkin.

Nykyinen rauhanturvalaki sallii Suomen osallistumisen vain YK:n ja Etyj:n valtuuttamiin operaatioihin. Ei ole päätä eikä häntää, että Suomi valmistautuu hyvää vauhtia varustamaan nopean toiminnan joukkoja, mutta käytännössä Suomen laki ei salli niiden lähettämistä maailmalle.

Eduskunnalle piakkoin jätettävässä puolustuspoliittisessa selonteossa rauhanturvalain muuttamisesta on tiettävästi vain maininta. Viime keväänä Turvallisuus 2004 -seurantaryhmä ei saanut aikaan selvää kantaa asiaan. Taustalla vaikutti tiettävästi presidentti Tarja Halosen nuiva suhtautuminen.

Suomi on sitoutunut EU:n kriisinhallintaan, joten lainsäädäntö on saatettava ajan tasalle eduskunnassa, jolla on toki syytä säilyttää kaikissa tapauksissa päätäntävalta suomalaisjoukkojen lähettämisestä maailmalle.

Joulukuussa alkaa Bosnia-Hertsegovinassa EU:n Althea-kriisinhallintaoperaatio. Vahvuudeltaan 1 200 hengen monikansallinen osasto toimii suomalaiskomennossa.

Althea on ensimmäinen EU:n johtama suuri kriisinhallintaoperaatio, jonka tieltä väistyy Nato-johtoinen SFOR-operaatio. Epäonnistumiseen ei ole varaa. Kysymyksessä on koko eurooppalaisen kriisinhallinnan uskottavuus.

EU tukeutuu Altheassa Naton johtamisjärjestelmiin, mikä kertoo siitä, että käytännössä EU:n kriisinhallintajoukot toimivat tulevaisuudessakin pitkälti yhteistyössä Naton kanssa.

Päivän lehti

29.5.2020