fbpx
Uutiset

Kriisinhallintalinja täsmentyy

Rauhanturvalaki tuntee Suomen osallistumisen vain YK:n ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin valtuuttamiin operaatioihin. Suomi on kuitenkin päättänyt osallistua myös EU:n kriisinhallintaan: nopean toiminnan osastoja suunnitellaan yhdessä Saksan ja Hollannin sekä lisäksi Ruotsin ja Norjan kanssa.

Rauhanturvalain uudistus on saatu toden teolla käyntiin vasta jahkailun jälkeen. Jarrua on painanut presidentti Tarja Halosen nihkeä suhtautuminen YK-mandaatista lipsumiseen.

Halonen täsmensi kantaansa keskiviikkona Ranskan-matkallaan. Hänelle riittää pelkkä EU-mandaattikin, mutta vain poikkeustapauksissa.

Merkittävästä uudesta linjanvedosta ei ole kysymys, vaikka vielä joulukuussa Halonen suhtautui painotetun varovaisesti ajatukseen, että Suomi voisi osallistua EU-operaatioihin ilman YK:n hyväksyntää. Hän vahvisti viestiään vielä eduskunnan ulkoasianvaliokunnalle.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) oli jo tuolloin sillä kannalla, että rauhanturvalakiin tulee kirjata myös se mahdollisuus, että suomalaisjoukkoja lähetetään maailmalle pelkän EU-mandaatin perusteella.

Presidentti ymmärtää mainiosti, ettei YK:n tai sen turvallisuusneuvoston päätöksiin tai päättämättömyyteen voi hirttäytyä.

Suomen osallistuminen kriisinhallintaan on täysin perusteltua, mutta tuskin voidaan kuvitellakaan, että kaikkiin mahdollisiin konfliktitilanteisiin ja YK:n rooliin niissä voi etukäteen varautua.

On oleellista, että EU:n operaatiot ovat YK:ssa laajasti sovitun linjan mukaisia. Sen puolesta Halonenkin Lillessä viestitti.

Lisäksi hän muistutti aivan oikein, ettei YK:ta ja EU:ta pidä asettaa vastakkain keskusteltaessa rauhanturvatoiminnan tulevaisuudesta. Eiväthän YK-joukot ja EU-joukotkaan voi kilpailla keskenään, vaan niiden pitää tukea toisiaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Suomen politiikan mukaista on korostaa YK:n asemaa, myös sitoumuksensa täyttävänä EU:n jäsenenä.

Ei pidä sulkea silmiä myöskään siltä, että YK-niminen maailmanjärjestö ei ole läheskään kaikkivoipainen.

YK:n rauhanturvatoiminta on viime vuosina saanut osakseen jyrkkääkin arvostelua. Ei ole tavatonta, että rauhanturvaajat osallistuvat itse suoraan taisteluihin. Onneksi polttopisteeseen eivät ole joutuneet suomalaisrauhanturvaajat.

Konfliktit muuttuvat rajusti ja arvaamattomasti, ja myös kriisinhallinnan pitää pysyä mukana, jotta turhilta kärsimyksiltä vältytään maailman eri kolkilla. Pahimmat konfliktipesäkkeet ovat tätä nykyä Afrikassa, mutta se ei tarkoita, että Eurooppakaan voisi uinua lintukodossaan.

Suomen uusi kriisinhallintalinja on muotoutumassa, mutta asioiden edelle ei pidä mennä. Valtiojohdon keskinäiset kiistat, jos niitä on edes ollut, ovat kosketelleet kovin teoreettisia painotuksia.

Suomen peruslinjasta kansalaisten ei tarvitse olla huolissaan. Päätös joukkojen lähettämisestä operaatioihin kuuluu aina erikseen eduskunnalle. Aikanaan mahdollisella harkinnan hetkellä vastuu on kova.

Menot