Uutiset

Krimillä nuoretkin haikailevat neuvostoajan perään: ”Eivät he voi muistaa”

Tasan vuosi sitten Krimillä järjestettiin hyvin kyseenalainen ja nopeasti toteutettu kansanäänestys. Äänestäneistä 96,6 prosenttia äänesti Venäjään liittymisen puolesta. Kaksi päivää myöhemmin, 18. maaliskuuta, presidentti Vladimir Putin allekirjoitti Kremlissä sopimuksen Krimin liittämisestä Venäjään.

Vaikka muu maailma ei ole sitä virallisesti hyväksynyt, vuosipäivää juhlitaan mitä todennäköisemmin hyvin näyttävästi keskiviikkona: Krim merkitsee Putinille ja Venäjälle suurvaltahaaveen konkretisoitumista. Samoin ajattelevat useat paikalliset, mutta eivät kaikki.

Ukrainan kriisiä tiiviisti seurannut toimittaja Kalle Kniivilä matkusti viime syyskuussa Krimille. Matkallaan Kniivilä haastatteli sekä Venäjään liittymisen puolesta että sitä vastaan äänestäneitä kirjaansa Krim on meidän – Imperiumin paluu.

– Krimin tapahtumat ovat tuntuneet jääneen Itä-Ukrainan varjoon. Se mitä siellä tapahtui, tapahtui kohtalaisen rauhanomaisesti. Kaikissa rauhanneuvotteluissakin Krim on oikeastaan unohdettu tarkoituksella, sillä siitä ei kuitenkaan päästä yhteisymmärrykseen, Kniivilä toteaa.

Aika on kullannut muistot

Jo syyskuussa Krimillä ei enää kuullut kaikkein kovimpia soraääniä, sillä kovimmat kriitikot olivat jo lähteneet tai alistuneet vallitseviin olosuhteisiin.

Kun Kniivilä kuunteli argumentteja Venäjään liittymistä puolustaneilta, hän hämmästyi, kuinka voimakasta neuvostoajan ihannointi todella on, vaikka tiesi sitä olevan. Käsitys siitä millaista neuvostoaika oli, on täysin muuttunut 1990-luvulta, jolloin Neuvostoliitto muistettiin vielä sortojärjestelmänä. Nyt aika näyttää kullanneen muistot.

– Useat toistelivat sitä, että eivät he oikeastaan Venäjästä tiedä mitään, mutta kaipaavat vanhaan, hyvään, neuvostoaikaan. Kiinnostavaa oli, kuinka nuorillekin ihmisille, jotka eivät voi mitenkään muistaa mitään neuvostoajasta, on syntynyt nostalginen kuva vanhempien ja venäläisten tiedotusvälineiden kautta.

Kniivilän mielestä Venäjään liittymisen kannalla olleiden perusteluista kuuli kuinka televisiopropaganda oli tehnyt tehtäväänsä, kun taas liittymistä vastustaneet kertoivat perusteluja enemmän omin sanoin.

Siitä lähtien, kun Putin nousi valtaan, vallanpitäjät ovat pitäneet yllä suurvaltaihannetta.

– Se ei ole mitenkään rakentava näkökulma, että menetetyn suuruuden kaipuuta on ruokittu vallanpitäjien taholta. Putin on tuonut esille vuosien ajan, kuinka Neuvostoliiton hajoaminen oli katastrofi, koska silloin he olivat suurvalta, ja nyt tämä heidän jonkinlainen itsekunnioitus on palautettava – ja onhan se tepsinyt, Kniivilä toteaa.

Kniivilän mielestä propaganda on nyt paljon karkeampaa kuin se oli muutama vuosi sitten.

Asiasanat

Päivän lehti

27.11.2020

Fingerpori

comic