Uutiset

Kuihtuva turveala voi saada samaa tukea kuin kivihiilikaivos – "Turvetuottajasta ei yritetä tehdä digi-insinööriä, ellei hän halua"

Reilun siirtymän rahastoa voitaisiin käyttää esimerkiksi uudelleenkoulutukseen ja yritysten siirtymiseen ilmaston kannalta kestävämmille aloille.
Reilun siirtymän rahaston tuella turpeen käytön vähentäminen voisi vauhdittua ja muutoksen tuomat sosiaaliset ja taloudelliset haitat lientyä. Rahaston pääkohde tulee todennäköisesti olemaan hiiliteollisuus. Kuva: Nina Susi / Arkisto
Reilun siirtymän rahaston tuella turpeen käytön vähentäminen voisi vauhdittua ja muutoksen tuomat sosiaaliset ja taloudelliset haitat lientyä. Rahaston pääkohde tulee todennäköisesti olemaan hiiliteollisuus. Kuva: Nina Susi / Arkisto

Ilmastosyistä kuihtuva turveala ja sen työntekijät voivat saada tukea muutokseen EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta (Green deal).

Uusia investointeja ja esimerkiksi työntekijöiden uudelleenkoulutusta voitaisiin mahdollisesti tukea niin sanotusta reilun siirtymän rahastosta.

– Kyllä – mutta se riippuu toimenpiteistä. Edellytyksenä on muutos, sanoo kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

Komissio esitteli laajaa vihreän kehityksen pakettia parlamentille alkuviikolla.

Työllisyydellä puolustetaan Suomessa turvetta ja Puolassa Kivihiiltä

Suomessa turpeen käytön vähentämistä on vastustettu samasta syystä kuin Puolassa on puolustettu hiilikaivoksia, eli erityisesti työllisyydellä.

– Se on aiheellinen kritiikki, Pietikäinen myöntää.

Reilun siirtymän mekanismin pitäisi vastata muun muassa tähän.

Rahastoon suunnataan seuraavalla budjettikaudella (2021-2027) sata miljardia euroa. Sillä tuetaan erityisesti fossiilisesta energiasta voimakkaasti riippuvaisia maita ja alueita niiden taloudellisessa ja sosiaalisessa sopeutumisessa EU:n päästötavoitteisiin.

Asia koskee EU-tasolla erityisesti hiiliteollisuutta, mutta ilmastokomissaari Frans Timmermansin mukaan ehdotus on ”viesti hiilikaivosten työntekijöille, turvetuottajille ja öljyliuskealalle”.

– Samat toimet kuin on ajateltu kivihiilialueille, sopisivat myös tähän tarkoitukseen sellaisilla alueilla, joissa turpeen vähentäminen johtaa ongelmiin, toteaa turpeen omassa täysistunnon puheenvuorossaankin esille nostanut keskustan Mauri Pekkarinen.

Uutta rahaa on vain pieni osa

Uutta budjettirahaa pakettiin on tulossa 7,5 miljardia euroa. Muu osuus ohjataan olemassa olevista budjettivaroista, Euroopan investointiohjelmasta ja Euroopan investointipankilta.

Asiasta on ollut – ja saattaa vielä tulla uudelleen – iso riita.

Vuotta 2050 koskeva unionin hiilineutraaliustavoite oli pitkään vastatuulessa Puolan ja Tsekin hiilitalouksien ja paljon öljyliusketta käyttävän Viron vastustuksen vuoksi.

– Itäisen Keski-Euroopan maat haluavat suuret aluepoliittiset rahat, ja green dealiin pitää olla ekstraa sen päälle, Pekkarinen pamauttaa.

Pietikäisen mukaan erityisesti Puola olisi halunnut koko paketin koostuvan uusista varoista ja itselleen ison osuuden kokonaisuudesta.

– Näin ei tule tapahtumaan, Pietikäinen torppaa.

Murroksen taloudellinen tukeminen on liennyttänyt muiden maiden kantoja, ja Puola on jäänyt asiassa yksin.

Tukea irtautumiseen fossiilienergiasta

Jokaista reilun siirtymän ohjelman EU-euroa kohden jäsenmaiden oletetaan antavan pari euroa kansallista rahaa.

Mekanismilla halutaan rahoittaa uusia hankkeita, jotka korvaavat fossiilista energiaa ja siihen perustuvaa toimintaa. Suomessa tämä voisi tarkoittaa turpeenpolttoon perustuvien kaukolämpölaitosten omistajien tukemista korvaavissa laitosinvestoinneissa.

Sopiva kohde olisi myös turpeen jatkojalostus korkeamman jalostusasteen tuotteiksi.

– Mutta tässä skaala on aivan minimaalinen suhteessa turpeen energiakäyttöön, Pietikäinen huomauttaa.

Niinpä isoilta murroksilta ei voitane välttyä Suomessakaan.

”Iso haaste koulutusjärjestelmille”

Reilun siirtymän mekanismilla tuetaan myös siirtymistä turvealalta kokonaan muualle.

Työntekijät voivat saada apua uudelleenkoulutukseen ja -työllistymiseen. Pietikäinen myöntää, että tämä on koulutusjärjestelmille iso haaste.

– Reilussa muutoksessa kolmannen polven hiilikaivostyöntekijästä tai turvetuottajasta ei yritetä tehdä digi-insinööriä, perushoitajaa tai luonto-opasta, ellei hän halua, europarlamentaarikko sanoo.

– Mutta voisiko esimerkiksi koneurakointia suunnata vaihtoehtoisiin hankkeisiin, kuten soiden ennallistamiseen tai viherympäristöhankkeisiin?

Työtä sinne, missä ihmiset ovat

Yritykset puolestaan saanevat tukea siirtymiseensä ilmaston kannalta kestävämmille aloille.

– Rahastolla voitaisiin tukea uudentyyppisiä työpaikkoja luovia investointeja niille alueille, jotka menettävät eniten, Pekkarinen miettii.

Hän kiittelee ilmastokomissaarin mainitsemaa periaatetta, ja vaatii että siitä pidetään myös kiinni.

– Timmermans on luvannut, ettei siirtymärahaston rahoilla siirretä ihmisiä muualle. Tarkoitus on antaa ihmisille työtä siellä, missä he ovat.

Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö vähennetään vuoteen 2030 mennessä ainakin puoleen. Parhaillaan toteutustapoja pohtii erityinen työryhmä, ja asiaan otetaan kantaa muun muassa energiaverouudistuksessa.

Turvealaa edustava Bioenergia ry katsoo, että mitään toimenpiteitä ei tarvita. Sen mukaan käyttö puolittuu hallituksen tavoitteen verran jo päästöoikeuksien hinnan noustessa.

Kriteereistä väännetään vielä kättä

Edessä on vielä vääntö siitä, miten ja millä ehdoilla tukia suunnataan.

Ilmastohyötyjen lisäksi tullaan huomioimaan tuettavien alojen ja alueiden merkitys työllisyydelle sekä esimerkiksi jäsenmaan taloudellinen tilanne. Suomen ja Itä-Euroopan maiden asema on tässä suhteessa hyvin erilainen.

Pietikäinnen uskoo, että Suomenkin turveala pääsee tukeen kiinni, kunhan toimenpiteet todella johtavat ympäristön kannalta oikeaan suuntaan.

Hän pitää välttämättömänä, että nykyistä toimintaa ei tueta missään maassa ”hyvityksenä” ilmastopolitiikan vaikutuksista.

– EU-budjetissa on tällä hetkellä esimerkiksi kannattamattomien hiilikaivosten tuki. Tämä on esimerkki tuista, jollaisia ei pidä jatkaa.

Tuhansia työvuosia

Bioenergia ry:n arvion mukaan turvealan työllistävä vaikutus oli 2 300 henkilötyövuotta vuonna 2018.

Välillisesti ala työllisti 4 200 henkilötyövuoden verran.

Turvetyö on kausiluonteista: touko-elokuussa työssä oli vähintään 5 000 henkillöä, tuotantokauden ulkopuolella noin 1 500.

Eniten turvatuotanto työllistää Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Savo-Karjalassa.

Etujärjestön mukaan vaikutus on satoja henkilötyövuosia myös Lapissa ja Satakunnassa.

Turvetta käytetään pääasiassa kaukolämmön tuotantoon.

EU:ssa merkittäviä turpeen energiakäyttäjiä ovat Suomen lisäksi olleet muun muassa Ruotsi, Viro, Latvia ja Liettua sekä Irlanti.

Päivän lehti

1.10.2020

Fingerpori

comic