Uutiset

"Kuin tuhopolttajat palokunnassa" – Miksi ihmisoikeuksia rikkovat Kiina, Saudi-Arabia ja Venäjä ovat nousemassa YK:n ihmisoikeusneuvostoon ja mitä siitä seuraa?

YK:n yleiskokouksen on määrä valita 47-jäseniseen YK:n ihmisoikeusneuvostoon 15 jäsentä myöhään tiistaina tai varhain keskiviikkona.
Presidentti Vladimir Putinin (vas.) Venäjä ja kruununprinssi Muhammad Bin Salmanin Saudi-Arabia istuvat luultavasti seuraavat vuodet YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Arkistokuva. Kuva: ALEXEY NIKOLSKY/SPUTNIK/KREMLIN/
Presidentti Vladimir Putinin (vas.) Venäjä ja kruununprinssi Muhammad Bin Salmanin Saudi-Arabia istuvat luultavasti seuraavat vuodet YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Arkistokuva. Kuva: ALEXEY NIKOLSKY/SPUTNIK/KREMLIN/

Ihmisoikeusrikkomuksistaan tunnetut Venäjä, Saudi-Arabia ja Kiina ovat nousemassa YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseniksi. YK:n yleiskokous valitsee neuvostoon 15 jäsentä myöhään tiistaina.

Ihmisoikeusjärjestöt, kuten Human Right Watch, vastustavat maiden nousua neuvostoon voimakkaasti ja vetoavat erityisesti EU-maihin, jotta ne eivät tukisi niiden valintaa. Myös Kuuban ja Pakistanin käytännössä varmalta näyttävä nousu neuvostoon herättää kritiikkiä.

Esimerkiksi YK:ta tarkkaileva UN Watch vertaa tilannetta siihen, että viisi tuomittua tuhopolttajaa liittyisi palokuntaan.

YK on itsekin kritisoinut näkyvästi esimerkiksi Saudi-Arabiaa kriittisen sauditoimittajan Jamal Khashoggin paloittelumurhasta, josta oli YK:n ihmisoikeusasiantuntija Agnes Callamardin mukaan ylimmällä tasolla vastuussa Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salman.

Kiinaa YK on kritisoinut kuluvana vuonna yli miljoonan uiguurin sulkemisesta vankileirimäisiin oloihin ”uudelleenkoulutusleireille” ja Hongkongin itsemääräämisoikeuden murentavien turvallisuuslakien väkisin säätämisestä.

Miksi kiistellyt maat sitten nousevat neuvoston jäseniksi?

Perustaessa syntynyt valuvika

Kyse onvaluviasta, joka on ollut ihmisoikeusneuvostossa sen perustamisesta lähtien, kiteyttää kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin.

Ihmisoikeusneuvostossa istuu 47 vaihtuvaa jäsenmaata, jotka valitaan porrastetusti kolmen vuoden toimikausille. Paikat on kiintiöity alueellisen paikkajaon mukaan viidelle maantieteelliselle ryhmälle, kuten Afrikalle ja Länsi-Euroopalle.

Alueblokit neuvottelevat etukäteen sisäisesti ja asettavat ehdolle yleensä vain niin monta maata kuin kustakin kiintiöstä valitaan.

– Se johtaa siihen, että jos vaikkapa Afrikan neljään vapaaseen paikkaan on ehdolla vain neljä maata, ne myös väistämättä valitaan, Scheinin toteaa.

Tästä on kysymys esimerkiksi Venäjän valinnassa. Se on Ukrainan ohella ainut ehdolla oleva maa Itä-Euroopan kahteen vapaaseen paikkaan.

Valinta on toisin sanottuna varma, eikä Venäjän ihmisoikeustilanteella ole siihen vaikutusta.

Kiina ja Saudi-Arabia ovat tiistain valinnassa Aasian ja Tyynenmeren listalla, joka on ainut, jossa jäsenyydestä aidosti kilpaillaan. Blokin neljään paikkaan on ehdolla viisi maata. Muut ehdokkaat ovat Nepal, Pakistan ja Uzbekistan.

Sopimukset voivat lepsuuntua

Ihmisoikeusneuvostossaei ole yksimielisyysvaatimusta kuten YK:n turvallisuusneuvostossa, joten jäsenet eivät voi vesittää päätöksiä veto-oikeudella.

Neuvoston tärkeimpiä tehtäviä on ihmisoikeuksien valvonta säännöllisellä raportoinnilla ja YK:n yleiskokouksen palveleminen ihmisoikeuskysymyksissä.

Ihmisoikeuksien rikkomuksista neuvosto voi tehdä päätöslausumia, mutta niiden hyväksymiseen tarvittavaa neuvoston enemmistöä saadaan harvoin koottua.

Esimerkiksi Kiinan nousu neuvostoon hankaloittaisi tätä Scheinin mukaan entisestään.

– Turvallisuusneuvoston jäsenyys antaa jo entisestään Kiinalle ylimääräisiä lihaksia muiden painostamiseen. Maan tiedetään käyttävän härskisti taloudellista painostusta etenkin suhteessa kehitysmaihin, Scheinin sanoo.

Ihmisoikeusraportointia ja ihmisoikeusloukkauksia koskevien väitteiden selvittämistä rikkojamaiden mukanaolo ei estä.

Historiallisesti neuvoston ja sen edeltäjän, ihmisoikeustoimikunnan, merkittävin työ on ollut Scheininin mukaan uusien ihmisoikeussopimuksien laatiminen. Niiden sisällöstä äänestetään neuvostossa, joten ihmisoikeuksia polkevien maiden jäsenyys johtaisi helposti sopimuspykälien lepsuuteen.

Scheinin toteaa, että nykyisessä maailmantilanteessa neuvosto on typistynyt lähinnä ihmisoikeuksia koskevan keskustelun foorumiksi.

– Kun on globaali ihmisoikeuksien laskusuhdanne, neuvoston varsinaisten päätösten merkitys on vähäisempi jäsenistä riippumatta.

YK:n ihmisoikeusneuvosto

Hallitustenvälinen YK:n toimielin, joka valvoo ihmisoikeuksia ja raportoi niiden loukkauksista.

Jäseninä 47 vaihtuvaa maata, jotka valitaan porrastetusti kolmen vuoden kausille.

Neuvosto perustettiin vuonna 2006 korvaamaan edeltävä ihmisoikeustoimikunta.

Päätöslausumat rikkomuksista tehdään yksinkertaisella enemmistöllä.

Päivän lehti

19.10.2020

Fingerpori

comic