Kolumnit Uutiset

Kuinka paksu on lompakkosi?

Rahasta puhuminen on vaikeaa.

Siitä saa puhua, jos rahaa on vähän. Rahanpuutetta saa valittaa, mutta jos rahaa on enemmän, siitä puhuminen on jo leveilyä.

Kaikki kuitenkin tarvitsevat rahaa, mutta miksi rahasta ei puhuta?

Onko niin, että olemme olleet Suomessa niin kauan köyhiä ja vaatimattomia, että on yksinkertaisesti sopimatonta puhua rahasta tai varallisuudesta?

Ai, sä olet ostanut uuden auton. Paljonko maksoit? erehdyin moukkamaisesti hiljattain kysymään naapuriltani.

Siinä samassa hetkessä naapuri muuttui vaivautuneeksi ja mutisi jotain, mutta hienon kiiltävän auton hinta ei selvinnyt.

Minusta raha-asioista pitäisi keskustella ihan yhtä neutraalisti kuin vaikkapa siitä, miten pukeudumme 10 asteen pakkasella. En vaan ymmärrä, miksi rahasta ei saisi puhua.

Vasta-argumentti tähän tietenkin on se, että onhan pukeutumisesta pakkasella ihan kiva jutella, mutta että eihän sitä nyt ventovieraalta tai puolitutultakaan kysytä, onko sinulla kuule nyt ihan pitkät kalsarit jalassa. No, minä moukka kyllä varmaan kysyisin senkin. Auts.

Miten rahankäytöstä voi mitään oppia, jos siitä ei käydä keskustelua eikä vaihdeta ajatuksia toisten ihmisten kanssa? Ei mitenkään, vastaan.

Jos rahasta puhuttaisiin avoimemmin vaikka kahvipöytäkeskusteluissa, ihmiset osaisivat tehdä verovähennyksiä, laskea sopivan kokoisia lainoja, hankkia järkevän kokoisia vakuutuksia, tehdä testamentteja, lahjoittaa rahaa oikein ja niin edelleen. Lista on loputon.

Koko aiheesta puhumista vältellään usein. Palkan suuruutta ei kerrota. Sijoittamisesta ei juuri puhuta. Rahasta, sijoittamisesta tai rahan ansaitsemisesta keskustelevat leimataan helposti jotenkin ahneiksi.

Venäjällä, missä köyhyys ei ole vieras asia, ihmisillä pitää olla kultaa hampaissa ja turkki niskassa, vaikka sitten ei olisi rahaa ruokaan. On tärkeää ainakin näyttää rikkaalta.

Meitä on moneen junaan. Fakta on kuitenkin se, että ilman rahaa ei kukaan pärjää – edes hyväntekeväisyyttä ei voi tehdä ilman rahaa.

Sen olen oppinut, että jos shoppailu painaa jälkeenpäin mieltä, silloin kurssia pitää korjata.

Ja toinen tärkeä ohjenuora on, että viivan alla oleva saldo ei valehtele. Jos tili on toistuvasti miinuksella, jotain on tehtävä – menoja karsittava tai tuloja lisättävä.