Uutiset

Kuinka paljon kansanedustaja saa rötöstellä?

Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps.) sai keskiviikkona Keski-Suomen käräjäoikeudesta sakkotuomion kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on ilmoittanut käsittelevänsä asian, kun eduskunta palaa takaisin töihin istuntotauoltaan.

Rima sille, kuinka paljon kansanedustaja saa tehdä rikoksia ennen kuin hänet voidaan erottaa eduskunnasta, on asetettu korkealle. Esimerkiksi Hakkaraisen saama tuomio ei oikeudellisesti täytä eduskunnasta erottamisen kriteereitä.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen tulkitsee, että lähtöoletus on se, että kansanedustajan ei odoteta rötöstelevän. Perustuslaki sen sijaan sanoo niin, että jos kansanedustajaksi valittu henkilö on täytääntöönpanokelpoisella päätöksellä tuomittu tahallisesta rikoksesta vankeuteen tai vaaleihin kohdistuneesta rikoksesta rangaistukseen, eduskunta voi alkaa tutkia, voiko henkilö jatkaa edelleen kansanedustajana.

– Vaaditaan ensinnäkin sitä, että kansanedustajaksi valittu on tehnyt sellaisen rikoksen, josta hän on saanut vankeusrangaistuksen, ja sitä, että tuomio on saanut lainvoiman, Ojanen sanoo.

Lisäksi eduskunnasta erottamiseen tarvitaan perustuslakivaliokunnan lausunto ja eduskunnan määräenemmistöpäätös.

Hallintojohtaja: Erottaminen hyvin harvinaista

Kansanedustajan rötöstely ei silti ole Ojasen mukaan hyväksyttävää. Hakkaraisen tapauksessa olennaista Ojasen mielestä on se, että kansanedustajaksi valittu henkilö on saanut sakkorangaistuksen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

– On huomattava sekin, että kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ja eduskuntaryhmät ovat vuonna 2015 hyväksyneet rasisminvastaisen julistuksen, jonka taustalla on vuonna 2011 hyväksytty eurooppalaisten poliittisten puolueiden peruskirja, Ojanen sanoo.

Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio sanoo, että kansanedustajan erottaminen eduskunnasta on hyvin harvinaista. Tunnetuimpana Rauhio pitää kansanedustaja Kauko Juhantalon (kesk.) tapausta. Juhantalo sai valtakunnanoikeudessa vuonna 1993 vuoden ehdollisen vankeustuomion ja hänet erotettiin eduskunnasta.

– Kaikki nämä toimet ovat perustuslaissa määriteltyjä, täysistunnossa hoidettavia asioita. Sitten on tietysti poliittinen vastuu, joka seuraa vähäisemmästäkin rikoksesta. Eduskuntaryhmän suurin rangaistus on se, että erotetaan eduskuntaryhmästä.

Terholla ei omaa mielipidettä Hakkaraisen kurinpitoseuraamuksesta

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tiedotti keskiviikona pitävänsä Hakkaraisen saamaa tuomiota vakavana asiana. Ryhmän tiedotteessa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho toteaa, että hän ei voi vielä ennakoida, mitä seuraamuksia Hakkaraiselle mahdollisesti ryhmän suunnasta tulee. Tiedotteessa Terho sanoo syyksi sen, että kurinpitoseuraamuksista päättää ryhmäkokous.

Terho sanoo Lännen Medialle, että hänellä ei ole omaa mielipidettä siitä, minkälainen kurinpitoseuraamus Hakkaraiselle tulisi antaa.

– Ryhmä päättää siitä ryhmäkokouksessa, jonka täytyy olla päätösvaltainen. Sitä ei voida ennen helmikuun ryhmäkokousta päättää, tuleeko jotain lisäseuraamuksia, Terho toteaa.

Ryhmä voi antaa jäsenelle huomautuksen, varoituksen tai erottaa tämän joko määräajaksi tai kokonaan. Terho sanoo käyneensä Hakkaraisen kanssa lyhyen keskustelun sen jälkeen, kun Hakkaraisen tuomio keskiviikkona annettiin.

– Siinä hän kertoi minullekin, että hän ei halua valittaa tuomiostaan ja on väsynyt oikeuskäsittelyyn eikä halua sitä jatkaa.

Terhon mukaan perussuomalaisten eduskuntaryhmä tiedottaa asiasta seuraavan kerran helmikuun 2. päivä.

Päivän lehti

26.1.2020