Uutiset

Kuka ampuu eläimiä kansallispuistossa?

Yli 20 astetta pakkasta, luminen metsä ja lyhyt päivä. Sellaista oli joulukuussa, kun suomussalmelainen Tommi Huttu lähti koiran kanssa näätämetsälle.

Paikka oli Hossa, jonne perustetaan kesällä kansallispuisto.

Hiihtäessä vastaan tulivat tutut jäljet. Huttu huomasi näädän puun konkelossa. Kun näätä tuli sieltä pois, hän ampui sen.

Huttu käy Hossassa harvoin metsällä, koska oman metsästysseuran maat ovat muualla. Hän kehuu Hossan maisemia mahtaviksi ja aluetta hyväksi liikkua.

Meneillään olevassa Hossan kansallispuistolain eduskuntakäsittelyssä metsästyksen rooli on noussut esille voimakkaasti. Hallitus esittää metsästysoikeuden säilyttämistä paikallisilla asukkailla, mutta maa- ja metsätalousvaliokunta haluaa, että myös ulkopaikkakuntalaiset voisivat jatkaa nykymuotoista metsästystä Metsähallituksen myöntämin luvin.

Huttu tietää erimielisyydestä.

– Ehkä olisi parempi pitää metsästys paikkakuntalaisten juttuna, että linja olisi samanlainen kuin yleensä kansallispuistoissa.

Kansallispuistoissa ei luonnonsuojelulain mukaan saa tappaa eläimiä. Huomattavan tärkeiden erityispiirteiden perusteella kiellosta voidaan poiketa. Lakiesityksessä on huomioitu Hossan historiaan ja perinteisiin liittyvää paikallista pyyntikulttuuria: paikalliset voisivat metsästää rajoituksetta ja puistoon rajautuvien metsästysseurojen jäsenet hirveä.

Ympäristöministeriössä arvostellaan kovin sanoin valiokunnan esitystä sallia ulkopaikkakuntalaisille kansallispuistossa metsästysoikeus.

– Kyse on erittäin brutaalista hyökkäyksestä kansallispuistojärjestelmää kohtaan, sanoo lakiesityksen valmistelija, ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander.

–Hossa-lain säätäminen valiokunnan kannan mukaisesti avaisi oven koko kansallispuistoverkoston vähittäiselle alasajolle.

Flander ennakoi, että myöhemmin vastaava muutos olisi helppo saada läpi nykyisiä kansallispuistoja laajennettaessa tai uusia perustettaessa.

– Muuria on jo moneen otteeseen kolkuteltu, hän viittaa aiempiin kansallispuistolakeihin.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) myöntää, että valiokunnan kanta merkitsee periaatteellista muutosta kansallispuistojen nykykäytäntöön. Hän korostaa, ettei kyse olisi vapaasta metsästyksestä vaan harkintavalta olisi Metsähallituksella, joka myisi lupia. Lepän mielestä kansallispuistoja ei voi verrata keskenään, ja metsästystäkin on tarkasteltava puistoittain. Hän myös viittaa Hossan valintaan Suomen juhlavuoden puistoksi ja sen metsästyskäyttöön.

– Kun se on kaikkien suomalaisten, tasapuolisuuden vuoksi ehdotamme, että mahdollisuus metsästykseen on olemassa, vaikka se ei välttämättä realisoidu.

Valiokunnan mielestä kiellosta kärsisivät muun muassa ne, joilla on vahva side Hossaan mutta jotka ovat esimerkiksi työn takia joutuneet muuttamaan paikkakunnalta.

Ympäristöministeriön kanta on, että jos metsästys sallittaisiin lakiesitystä laajemmin, edellytyksiä Suomi 100 -juhlavuoden kansallispuiston perustamiselle ei enää ole.

– Jos metsästys etenisi poliittisin päätöksin kansallispuistoihin, se ei olisi niinkään suuri tappio luonnonsuojelulle kuin maa- ja metsätalousvaltaisille kunnille, jotka haluavat edistää aluetalouden kasvua kansallispuistojen vetovoimalla, Flander sanoo.

Hän uskoo, että jos kansainvälisten turistien odotukset luvatusta suojelualueesta eivät täyty, kielteinen viesti leviää sosiaalisessa mediassa nopeasti. Paikallisille asukkaille esitetty metsästysoikeus ei Flanderin mielestä ole ongelma, koska vastaava tilanne on sama kaikissa Pohjois-Suomen kansallispuistoissa. Se mahtuu myös Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n kansallispuistoluokan ehtoihin, joita Suomi noudattaa.

Päivän lehti

7.6.2020