Uutiset

Kuka elättäisi opiskelijan?

Jokavuotinen itku kesätöistä yltyy, mitä pidemmiksi päivät muuttuvat. Ikuinen noidankehä on jokaiselle tuttu tarina: kokemattomille ei töitä heru, mikä estää kokemusten karttumisen. Muuta kuin pikkuvarpaansa tuntuu saavan työnantajan oven väliin vain, jos isi tai äiti työskentelee firmassa isona pamppuna.

Vuodesta toiseen julkaistavat tutkimukset toitottavat ilosanomaa jokaiselle korkeakouluopiskelijalle. Jos jonkinlaisen tahon tekemien selvitysten mukaan Suomessa arvostetaan korkeakoulutusta.

Henkisellä pääomalla ja innovaatioillahan tätä Suomea nyt kovasti haluttaisiin elättää ja kasvattaa. Vaan kuka elättäisi ja kasvattaisi opiskelijan?

Samaisten tutkimusraporttien loppupäätelmissä todetaan, että korkeasti koulutetut työllistyvät hyvin ja palkatkin ovat keskimäärin korkeita. Siis hyviä uutisia uutisten perään.

Kesätyötä epätoivoisesti jäljittävää opiskelijaa ylevät lauseet turvatusta tulevaisuudesta lämmittävät vähän. Hyvässäkin tilanteessa monen on valittava kahdesta: oman alan töitä voi joutua tekemään ilmaiseksi, kun muista hommista lantteja saattaa kertyä jopa talteen. Pohdittavaksi jääkin, millaisen arvon yhtälössä antaa omalta alalta kertyvälle työkokemukselle.

Eniten päähän ottaa se, että todellisuudessa edes korkeakouluissa ei tunnuta arvostavan omien opiskelijoiden osaamista. Yliopiston tarjoama 1 070 euron kuukausipalkka alaa viisi vuotta opiskelleelle tuntuu korkeintaan keskisormelta päin naamaa.

Paljon parempia eivät muutkaan työnantajat usein ole. Ilmaiselle työntekijälle löytyy aina käyttöä, vaan annas olla, jos tekemästään työstä kehtaa pyytää palkkaa.

Vajaasta tonnista, saati tyhjästä, on paha siirtää säästöön talven varalle. Pelkkä henkinen kasvu tuskin riittäisi intellektuellinkaan vatsantäytteeksi. Onneksi edes valtio tukee Suomessa opiskelijoita, mikä on harvinaista herkkua tässä maailmassa. Kukaan ei kuitenkaan oleta, että yksin Kelan opintotuilla tulisi elää.

Opetusministeriämme lukuun ottamatta.

Ministeri Gustafsson otti taannoin kantaa opiskelijoiden työntekoon ilmoittamalla, että hanttihommien sijaan isänmaan toivojen tulisi keskittyä opiskeluun. Raflaavan heitosta teki ministerin näkemys, jonka mukaan siivoustöissä ja kassoilla työskennelty aika on hukkaan heitettyä aikaa opiskelijan tulevaisuuden kannalta.

Ministerin pallilta moisia on varmasti hyvä huudella, mutta opiskelijan korvaan lausunto kuulostaa vähintään tökeröltä. Paitsi että mistä tahansa työkokemuksesta on enemmän hyötyä kuin tyhjästä cv:stä, myös syömisen ja vuokran maksamisen voi nähdä tulevaisuuden kannalta pelkästään positiivisiksi asioiksi.

Niiden aiemmin mainittujen tutkimusten mukaan opiskeluasenteet siirtyvät sukupolvelta seuraavalle. Tiedänpä useammankin vannoneen, ettei valmistuttuaan enää sylkäisekään yliopiston suuntaan.