fbpx
Uutiset

Kuka on köyhä?

Stakesin yhteiskuntapolitiikan lehdessä 6/2006 Pasi Moisio on tutkinut, että köyhyysriski on kasvanut opiskelijoilla 1990-2004 vuosina runsaasta 60 prosentista lähes 80 prosnettiin. Syy siihen on, että opintotuen reaaliarvo on laskenut.

Kuitenkin eniten on kasvanut työttömien köyhyysriski. Köyhyysaste on noussut kahdeksasta prosnetista kahteentoista prosenttiin noina vuosina. Toimeentulotuen saajien määrä on laskenut. Syynä siihen on toimeentulotukinormien nousu.

Perustuslain kuudennessa pykälässä sanotaan yhdenvertaisuudesta “Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella”.

Tämän hetkinen markkinatalous tekee yhdenvertaisuuden mahdottomaksi. Pärjäämisen pakko on muotia. Me olemme perustuslaillisia ihmisiä, joten meillä pitää olla oikeus työhön, koulutukseen, sosiaaliturvaan jne. Muutama ihminen elää tässä kehittyneessä maassa vielä absoluuttisessa köyhyydessä, joka tarkoittaa nälkää, aliravitsemusta ja jopa nälkäkuolemaa.

Suhteellisessa köyhyydessä elivät, sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan vuonna 1998, lähes 200 000 henkilöä eli noin neljä prosenttia kuului talouksiin, joiden tulot jäivät näin määritellyn suhteellisen köyhyysrajan alle.

Suhteellinen köyhyys määritellään tulonjakovertailussa tilanteeksi, jossa kotitalouden käytettävissä olevat tulot jäävät alle puoleen kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta (=keskiluku).

Yhteiskunnassa pärjäämisen haasteena on olla voimakas ja taloudellisesti pärjäävä. Inhimillisten arvojen (esim. myötätunto, yhteisvastuullisuus) ei katsota useinkaan olevan etusijalla materialismin rinnalla. Ihmisen omaa pyrkimystä syrjäytymisen ehkäisyyn, terveytensä edistämiseen ja yhteiskunnan yhteisössä olemiseen on tuettava.

Ihmisen omaa elämänhallintaa, elämänrohkeutta ja elämänhalua on pystyttävä parantamaan. Mielihyvän kokemista tulee jokaisen tuntea joskus. Mielihyvän tunne voi syntyä ja aidosti syntyykin pienistä asioista.

Onnistumisesta sekä omanarvontunnosta tulee jokaisen ihmisen nauttia tässä yhteiskunnassa edes joskus. Siksi päättäjien tulee valmistaa asioita, jotka auttavat ihmiset ulos köyhyydestä eikä edistää vain teknisiä alueita, kuten tiet ja rakennushankkeet. Kaikella rakennushankkeillakin on tarkoituksensa, mutta tärkeysjärjestys asioiden etenemisessä tuntuu puuttuvan päivittäin.

Helena Puistola

kansanedustajaehdokas (vas.)

Janakkala

Menot