Uutiset

“Kukaan ei ole itkenyt taistelukoptereiden perään”

Vasemmistoliitto kyseenalaistaa armeijan hävittäjähankinnan suuruuden.
Kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.) ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen istuutuivat Lahden keskustassa pyörätuoleihin. Kyse oli esteettömyyskampanjasta. Kaksikko suuntasi ostoksille läheiseen kenkäkauppaan.

Hallituksen veropolitiikka sai odotetusti ankaraa satikutia vasemmistoliitolta, kun se aloitti kaksipäiväisen kesäkokouksensa Lahdessa.

Puheenjohtaja Li Anderssonin viesti oli, että Juha Sipilän (kesk.) hallitus on hassannut kaksi miljardia euroa veronkevennyksiin tällä kaudella.

– Sipilän ja valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) vahtivuorolla tuloerot ovat suurentuneet ja eriarvoistuminen on kasvanut. Budjettiriiheen tultaessa valtiovarainministerillä on jälleen mielessä uusi tuloveroale. Orpon veropopulismi on haitallista ympäristölle, tasa-arvolle ja hyvinvoinnille.

Andersson jatkoi, että etuusleikkaukset ovat kohdistuneet kaikista pienituloisiin.

– Mittavat verokevennykset ansiotuloverotukseen ovat hyödyttäneet suurituloisia kaikista eniten.

Kesken kokouksen kiiri tieto, että työttömyysvakuutusrahaston hallitus esittää palkansaajilta ja työnantajilta perittävän työttömyysvakuutusmaksun alentamista ensi vuodelle yhteensä 0,8 prosenttiyksiköllä. Andersson katsoo, että päätös alentamisesta on heikosti perusteltu.

– Olisi ollut järkevämpää kerätä puskureita.

Sotakoneet puhuttivat

Hiukan puun takaa keskusteluun pujahtivat hävittäjähankinnat.

Kansanedustaja Kari Uotila (vas.) kyseenalaisti puolustusvoimien jättihankkeen Lännen Median haastattelussa.

– Hankintaan liittyy muitakin ulottuvuuksia kuin hinta tai toimintakyky. Jos koneet ostetaan Yhdysvalloista, joka on sotimassa eri puolilla maailmaa, niin se tuo ulkopoliittisen ulottuvuuden.

Uotila muistelee, miten viime vuosituhannen lopulla poliitikot torppasivat taisteluhelikoptereiden hankkimisen.

– Olin parlamentaarisessa kopterityöryhmässä. Kysyin, onko järkevää hankkia koneet. Siitä alkoi julkinen keskustelu, eikä kukaan ole itkenyt niiden perään.

Hänen mukaansa vasemmistoliiton kriittisyys hävittäjähanketta kohtaan johtuu siitä, että Suomella on kovat paineet parin seuraavan vuosikymmenen aikana saada asiat kuntoon.

– Meillä on ikääntymisen tuomat haasteet, sote-menot, koulutukseen tarvittavat satsaukset ja valtava korjausvelka liikenneväylissä. Haluan, että kaikki ovat samalla viivalla, ja että myös sotilasmenoja tarkastellaan kriittisesti.

Koneen luonne muuttunut

Uotila viittasi puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) repliikkiin, jonka mukaan nyt on kyse Euroopan suurimmasta hävittäjähankinnasta.

– Tarvitseeko pieni ja liittoutumaton Suomi oikeasti suurimman hävittäjäkaupan, Uotila kysyy.

Hän muistuttaa, että Hornetit ostettiin torjuntahävittäjiksi. – Elinkaarensa aikana ne ovat muuttuneet hyökkääviksi hävittäjiksi. Jokainen ymmärtää, että omaa ilmatilaa pitää valvoa, mutta tarvitsemmeko hävittäjiä, jotka voivat olla käytössä hyökkäystarkoituksessa ympäri maailman.

Uotilan henkilökohtainen kanta on, että hävittäjiä voidaan hankkia, mutta nykymäärästä voidaan ottaa huoletta kolmannes pois ilman, että uskottava puolustuskykymme heikentyisi.

Käytännössä tämä tarkoittaa noin 40 hävittäjää.

Hornet-hävittäjiä ostettiin aikoinaan 64 kappaletta. Käytössä on nyt 62 hävittäjää. On puhuttu, että ilmavoimat tarvitsevat edelleen saman määrän.

Ylimitoitettua

Andersson totesi, ettei vasemmistoliitto torju kaikkia hankintoja.

– Mutta emme sitoudu, emmekä näe tarpeellisena näin mittavaa hävittäjähanketta. Emme liioin sitoudu kokonaishintaan. Hanke pitäisi mitoittaa tiukasti puolustuksellisiin tarpeisiin. Lisäksi päätöksessä pitää painaa työllisyysvaikutukset, eli onko osa työstä mahdollista tehdä Suomessa.

Hävittäjähankinnan hintahaarukka on 7-10 miljardia euroa.

– Arvio heittelee noin kolmen miljardin euron verran. Aika mittava summa. Onko joku muu osa-alue, johon suhtaudutaan näin kevyesti, puheenjohtaja kysyi.

Lentovero kokeiluun

Vasemmistoliitto esitteli kokouksessa puolueen uuden vero-ohjelman.

Sen tärkeimpiä vaatimuksia olisivat varallisuusveron palauttaminen, ympäristölle haitallisten tukien karsiminen ja lentoveron kokeileminen.

Ajatus on, että ympäristölle haitallisia toimintaa verotettaisiin entistä tiukemmin ja samalla tulo- ja varallisuusverojen eroa pienennettäisiin.

– Varallisuutta ja ympäristöhaittoja pitää verottaa nykyistä enemmän. Pääomatuloveroista tulee tehdä aidosti progressiivista, Andersson sanoi.