Uutiset

Kukinta ennustaa keskinkertaista mustikkasatoa koko maahan - Puolukoita voi tulla runsaasti Etelä-Suomeen

Kukkahavaintojen perusteella mustikkasadosta on tulossa keskinkertainen koko maassa. Puolukkasadosta on tulossa runsas eteläisessä Suomessa, mutta korkeintaan keskinkertainen Keski- ja Pohjois-Suomessa.

Näin ennustaa Luonnonvarakeskus Luke koeruutujen kukkalaskentojen perusteella.

Erikoistutkija Rainer Peltolan mukaan Jyväskylän eteläpuolisen Suomen ruuduilla on ollut keskimäärin 207 kukkaa, kun Jyväskylän pohjoispuolen ruuduilta on laskettu keskimäärin 197 kukkaa.

– Vähän yli 200 per ruutu vastaa keskinkertaisen tasoa, Peltola sanoo pitkäaikaisen seurannan perusteella ja kertoo, että runsaassa kukinnassa ruuduilla on lähemmäs 300 kukkaa.

Kukkia on ollut runsaasti tai erittäin runsaasti noin puolessa koeruuduista, mutta toisaalta niukasti tai melko niukasti vajaassa kolmasosassa. Pohjois- ja Etelä-Suomen kukkamäärien välillä ei ole juurikaan eroa eikä Luken laskentahavainnoista nouse esiin maakunnallisia eroja.

– Se on tietenkin eri asia, minkälainen satotuotto tulee. Sehän on ihan siitä kiinni, miten pölytys on onnistunut, Peltola muistuttaa.

Pölytyksen onnistumisen paljastavat raakilehavainnot, joita ei ole vielä tarpeeksi varmojen johtopäätösten pohjaksi.

– Niitä on niin vähän, ettei niiden perusteella uskalla sanoa vielä mitään, Peltola toteaa ja arvioi, että havaintoja on odoteltava vielä viikon tai kahden verran.

Sinällään kukinta-ajan lämpimät ja sateettomat sääolot olivat suotuisia mustikan pölyttäjähyönteisille.

– Jos marjamies tai -nainen miettii, minkälainen kotitienoon tilanne on, niin täytyy vain palautella mieliin, millaista säätä oli 2-3 viikkoa taaksepäin.

Toisaalta marjasato saattaa kärsiä kuivuudesta.

– Vaikka pölytys onnistuisikin, pitkittynyt kuivuus saattaa pienentää marjakokoa ja heikentää siten mustikkasatoa etenkin eteläisessä Suomessa. Sato voikin jäädä tänä vuonna niukaksi lämpimillä kasvupaikoilla toisin kuin vuonna 2017, jolloin parhaita mustikka-alueita olivat harvapuustoiset ja lämpimät vaarojen etelärinteet, Peltola pohtii.

Sato on lopulta keskikertainen, jos neliön koeruudulla on sata kypsää marjaa. Alle 20 marjaa tarkoittaa heikkoa satoa, ja yli 160 marjaa merkitsee runsaaksi yltyvää satoa.

Mustikan kukinta alkaa olla ohi koko maassa. Mustikan kukkia on laskettu 215 koeruudulta.

– Jossain Tammisaaren seuduilla saatetaan poimia ensimmäiset piirakkamarjat jo reilun viikon kuluttua.

Puolukan kukinta on ollut runsasta tai erittäin runsasta Jyväskylän eteläpuolella sijaitsevilla koeruuduilla. Sen sijaan Jyväskylän pohjoispuolella kukinta on jäänyt enintään keskinkertaiseksi.

Puolukka kukkii kuitenkin mustikkaa myöhemmin eikä havaintoja ole kertynyt vielä kaikilta koeruuduilta.

– Rovaniemellä puolukka vasta aloittelee.

Suomuuraimen (lakka, hilla) kukinta on ollut runsasta tai erittäin runsasta noin puolessa lasketuista 105 koeruudusta, mutta etenkin Suomenselän alueen kukinta-aikaan osui pakkasöitä ja alhaiset lämpötilat ovat todennäköisesti vaurioittaneet kukkia.

– Suomuurain on niin arvaamaton, ettei oikein uskalla antaa ennustetta. Hyvä kukinta on tietenkin hyvän sadon ennakkoehto, mutta se ei takaa mitään. Itse asiassa voi sanoa, että varsinkin avosoilla suomuuraimen sato pääsääntöisesti epäonnistuu. Hyvät ja huippusatovuodet ovat poikkeuksia.

Marjakasvien kukinta alkoi tänä vuonna lähes neljä viikkoa aiemmin kuin edellisvuonna ja 1–2 viikkoa aiemmin kuin viime vuosina keskimäärin. Tänä vuonna marjahavaintoja tekee 130 4H-nuorta eri puolilla Suomea.

– Luke ottaa lähiviikkoina käyttöön kaikille avoimen marjahavaintojen tiedotusjärjestelmän. Marjahavainnot tallentuvat järjestelmään, mistä ne ovat vapaasti tarkasteltavissa, Peltola kertoo.